Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025


»He eivät ole kunnon ihmisiä.» »Mitä? Eivätkö ole? Kornelia, mitä tämä on? Eivät ole kunnon ihmisiä? Jumala rangaiskoon sitä miestä, joka on varastanut sinut minulta! Minä tiedän, että minä olen tehnyt tehtäväni. Minä olen kasvattanut sinua Herran kurissa, minä olen pitänyt sinua eroitettuna tämän maailman pahuudesta.

Huomenna varhain lähetän teille lääkärin tutkimaan ruumiillista terveyttänne, eikä teidän tarvitse muuta kuin vastata hänen virkaan kuuluviin kysymyksiinsä. Kaikki muu on minun tehtäväni, ja minä kyllä pidän huolta, ett'ei mitään tule laiminlyödyksi. Vielä kerran, minua ilahuttaa kaikesta sydämestä, että olette tehneet semmoisen päätöksen!" "Kiittäkää itseänne siitä!" vastasi neuvos nauraen.

MAECENAS. Jos viehättää voi siveys, somuus, äly Antonion sydäntä, niin onnen osa On Octavia hälle. AGRIPPA. Lähtekäämme. Enobarbus hyvä, vieraakseni jääkää Tääll'olo-ajaksenne. ENOBARBUS. Nöyrin kiitos! Kolmas kohtaus. Seutu sama. Huone Caesarin asunnossa. ANTONIUS. Maailma ja mun suuret tehtäväni Poveltas joskus riistää mun. OCTAVIA. Sill'aikaa Rukoilen polvillani jumalia Sun puolestasi.

En epäile sentähden, ett'en tässä virassa voisi toimittaa paljon hyvää, ja varma olen, että itse olisin varsin onnellinen, kun saisin oman soman kodin ja toiminnan, joka minua tyydyttäisi; mutta puoli oppineena en tahdo antautua tälle alalle, vaan tahdon toimittaa tehtäväni yhtä hyvin, kuin mieskin, tahtoisin saada saman palkan, enkä huolisi ottaa muuta, kuin minkä rehellisesti olen ansainnut".

Ikäänkuin pelastuakseni tästä vaikeudesta minä vihdoin rupesin tutkimaan syytä juuri siihen, miksi tehtäväni oikeastaan tuntui niin pulmalliselta. Ja näin huomasin, että vaikeuden tuottaa juuri tuo omituinen kaksinaisuus olemuksessani. Minulla on kuva itsestäni sellainen, kuin tunnen olevani sisällisesti.

Mutta nyt en luota toiseen enkä toiseen valtaan. Teen tehtäväni, enkä pidä lukua muista kuin haudankaivajasta, sillä hän aukaisee oven toiseen vankihuoneesen, jonka suhteen minun vaan on ala-osastona. Toinen kohtaus. Tekö, Olavi herra? Elättekö vielä? Vait! Anna minun tavata veljeäni. Niin, mutta...

"Se oli jalo ja liikuttava", sanoi hanskuri, "varsinkin minulle, joka olin tuttu teidän isänne kanssa. Ja kun te siellä seisoitte, miekkaan nojauten, olin aivan kuin näkevinäni vanhan ystäväni Gilchrist Mac-Ian'in kuolleista nousseena, jälleen uudessa nuoruudessa sekä voimassa". "Minä tein tehtäväni uljaasti, eikö niin?

Te olette täällä teille varustetussa huoneessa, rouva. Minä sain käskyn noutaa teitä laivalta ja tuoda teidät tähän linnaan; sen käskyn luulen nyt täyttäneeni sotilaan säntillisyydellä mutta myöskin herrasmiehen kohteliaisuudella. Tähän päättyy ainakin toistaiseksi minun tehtäväni; muu jääpi toisen henkilön huostaan.

Mitä Glosteriin, Niin hänt' en tappanut; mut häpeekseni Löin siinä laimin pyhän tehtäväni. Ja, lord Lancaster, mitä teihin tulee, Vastustajani arvokkaaseen isään, Niin hengellenne kerran panin paulan; Se rikos arkaa sieluani vaivaa; Mut ennenkuin sain viimeks sakramentin, Sen tunnustin ja teiltä varta vasten Anteeksi pyysin; toivon, että sainkin. Siin' on mun vikani.

He rakastavat rahaa, ja pitääpä heidän sitä saaman, totta Jumaliste! kun vaan auttavat minun hyvää serkkuani... Siinä on kaikki, mitä voin tehdä hänen hyväksensä. Mutta sinä itse, Villon, etkö sinä mitään pyydä?" "En, sire", runoilija vastasi, "minun tehtäväni on päättynyt." "Minun alkaa'" sanoi kuningas.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät