Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025


Meidän pitäisi jo mennä teaatteriin. JUSSI. Kuulehan, kun Maiju ei anna meidän tullakaan. Mokoma visapää. TEUVO. Eikö anna teidän tulla? JUSSI. No ei. Hän muka ei osaa näytellä, jos tietää meidän olevan katsomassa. TEUVO. Entäs sitten? JUSSI. Täytyy kait totella. TEUVO. Nyt ne siellä tulevat, että ovet jyskävät. Minä lähden ajoissa tieheni. JUSSI. Maltapas, kun sanon.

Sinuahan voisi luulla prinssiksiKello oli nyt niin paljon, että oli aika lähteä teaatteriin. Herra Henrikki saattoi heitä teaatteritalolle, antoi heille muutamia hyödyllisiä ohjeita, ja kun he olivat saaneet pääsyliput, jätti hän heille hyvästit. »Nyt täytyy minun sanoa hyvästi», sanoi hän. »Minä en, ikävä kyllä, voi tulla mukaanne teaatteriin, sillä minun täytyy mennä vieraisiin tänä iltana.

»Ei, ei se käy laatuun, sillä kaikki tuntevat teidät.» »Mutta voimmehan istua taka-aition hämyssä...» Vihdoin sovittiin siitä, että he yhdessä menisivät seuraavana iltana teaatteriin; onni suosi heitä sitä paitse siinä, ettei Tom sattunut olemaan kotonakaan. Tämä teaatterissakäynti sukeusi heille mitä viehättävimmäksi pikku seikkailuksi.

Ajatteles Kirsti, Albert, tuo orpo poika raukka, jonka hyvän hyvyydestä otin luokseni, kun äitinsä kuoli ja jota sitten koetin hoitaa ja kasvattaa siksi kuin hän meistä erosi ja läksi teaatteriin. Odotas, kuinka monta vuotta siitä nyt onkaan? Kahdeksan... Niinpä niin, kahdeksan vuotta siitä mahtaa olla. Kyllä hän on oikea onnen lapsi, se täytyy sanoa. Kirsti ei virkkanut mitään.

Näin jupisten pormestari astui tavallista pönäkämmin ja painoi sauvaansa katuun entistä rotevammin. Jo etäältä väistyivät hänen tieltänsä ajurit. Hän näki kuinka väkeä meni teaatteriin ja tuli teaatterista. Toiset hymyilivät, toiset näyttivät olevan ähmissään. Tuossa kohtasi hän jo menomatkalla poliisimestarinkin. Arvoisat vanhukset, oikeus ja järjestys, tapasivat siinä toisiaan.

Illalla me menemme teaatteriin, ikävä vaan ettei naapuri Witt voi tulla kanssamme. Niin, naura sinä sinun pitäisi hävetä! Me kyllä kartamme sinua mukaan ottamasta, muuten siitä voisi taas syntyä kaunis juttu". "Te tarkoitatte housuja", sanoi Henrik, "sen asian minä kyllä järjestän parhaiten päin. Witt on tuleva niin hienoksi, kuin jos hän vasta aivan äsken olisi kömpinyt esiin munasta".

Kenelm, joka tähän saakka oli enemmän puhunut itselleen, kuin nuorelle matkatoverilleen, huomasi nyt tämän, katseli tutkivaisesti häneen ja sanoi. "Minä näen että olette varsin ihastunut teaatteriin. Te olette karanneet kotoa ruvetaksenne näyttelijäksi, eikä minun kävisi ihmeeksi, jos se kirje, jonka pyysitte minun viemään, on teaatterin tirehtöörille tahi jollekulle hänen seuralaisistaan."

"Niin, eihän se ole ihmekään", jatkoi kreivitär samalla tylyllä tavallaan, "kun usean kuukauden kuluessa jok'ainoa ilta tulee levolle vasta kahden, kolmen ajoissa yöllä! En voi kuvata minkälainen tämä talvi on ollut; jos Gabrielle sattumalta jonakin iltana ei ollut kutsuttu muualle oli hän aivan kuin kuumeessa, kunnes hankki itselleen lippuja teaatteriin tahi sai joitakuita ystäviä luokseen.

Hän puristi leikkitoverinsa kättä niin ystävällisesti, että Fritsille kihosi kyyneleet silmiin ilosta, että vanha ystävä ei ollut häntä unohtanut, vaan vielä lisäksi antoi hänelle hyviä neuvoja. Sanottuaan ukoille jäähyväiset meni Henrikki tiehensä. Meidän matkaseurueemme meni nyt teaatteriin.

Hän puhui lähemmistä yksityiskohdista, kertoi tohtori Gauden klinikasta Marboeufissa, jonne kansaa virtaili näkemään leikkauksia niinkuin mennään teaatteriin.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät