Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Tohtori ei voi minulle antaa anteeksi, kun minä sairaana ollessani hänelle sanoin, että minä tahdon mieluummin kuolla tautiin kuin lääkkeisiin. Jos minä syön liian kiireesti, niin se on valtion syy, joka ei anna minulle kuin muutamia minuuttia ruoka-aikaa. Minulle johtuu mieleen, että nyt lie jo päivällisen aika, Constant?" "Te olette neljä tuntia myöhästynyt, sire." "Toimittakaa sitten se heti."
Boëthiukseni vaimo!" "Hän on kuollut", sanoi poika lyhyesti. Prefekti aikoi tarttua hänen käteensä. Severinus ei sitä sallinut. "Poikani! Severinus parka! Kuoliko hän lähettämättä minulle tervehdystä?" "Kerron sinulle hänen viimeiset sanansa. Ne koskivat sinua." "Mihin tautiin hän kuoli?" "Tuskaan ja katumukseen." "Tuskaan", huokasi Cethegus. "Sen kyllä ymmärrän. Mutta mitä katumista hänellä oli?
Crupp sai pahan yskän-kohtauksen, jonka kestäessä hän suurella vastuksella lausui: "hän sairastui täällä, Ma'am. ja öh! öh! öh! voi minua ja kuoli". "Kuinka! Mihin tautiin hän kuoli?" kysyi tätini. "No, Ma'am, hän kuoli juoppoudesta", lausui Mrs. Crupp, niinkuin kahden kesken puhuen. "Ja savusta". "Savusta? Ette suinkaan tarkoita kaminin savua?" kysyi tätini. "Ei, Ma'am", vastasi Mrs. Crupp.
"Kenenkä muun, luulet?" vastasi vaimo. "Sitä ei tarvitse pelätä, että hän vilustuu, vaikka hän onkin sitä paitsi." "Minä toivon, ettei hän kuollut mihinkään tarttuvaan tautiin? Kuinka?" sanoi vanha Joe, pysähtyen työssänsä ja katsahtaen ylös.
Hyväksi aluksi olin minä sairastuvinani sangen ankaraan tautiin, jotta siten saisin vartijat hetkeksikään kintereiltäni luopumaan. Sitten odottelin voihkien ja valitellen sopivata pakotilaisuutta. Pian semmoinen tulikin. Päivää ennen kun minut piti laivaan vietämän, menin, vaikka olinkin kipeänä, tavallisuuden mukaan illalliselle, sitten kun muut olivat lopettaneet.
»Lüttich'iin, korkeasukuinen herra», vastasi Durward, »missä kreivittäret toivoivat suojaa piispa vainajalta.» »Piispa vainajaltako!» huudahti Crévecoeur'in kreivi. »Onko sitten Ludvig Bourbon kuollut? Eipä ole sanaakaan edes hänen sairastumisestansakaan tullut herttuan korviin! Mihin tautiin hän kuoli?»
Maailman turhuudet olivat viisauteni, Jumalan sanasta en paljon väliä pitänyt. Siihen aikaan oli paras ystäväni eräs Anian Föhrberg. Hän ja minä olimme ensimmäiset miehet kaikenmoisissa huvituksissa ja hulluuksissa. Mutta Jumala armahti minua: Hän saatti minut kovaan tautiin. Siinä kun olin elämän ja kuoleman välillä, tulin havaitsemaan entisen elämäni kurjuuden.
Se oli kyllä tauti, joka tappoi hänet, sanoivat he, mutta hän oli itse syypäänä tautiin, Hän oli ollut tunnettu siitä, ettei hän hoitanut itseänsä eikä välittänyt terveydestään. Hän oli rasittanut itseään aivan liiaksi, oli matkustellut kylminä pakkasina, aukonut turkkiansa milloin päähän pisti. Ihmisen täytyy toki hoitaa itseänsä!
PEMBROKE. Ja kun se puhkee, varon, että visva, Jok' erkanee, on vienon lapsen surma. KUNINGAS JUHANA. Menemme suista kuolon vahvaa kättä. Vaikk' elävä on mulla tahto myöntää, Niin kuollut teidän pyyntönne on, loordit. Tän' yönä Arthur kuoli, niin hän sanoo. SALISBURY. Varoimme, ettei tautiin apua. PEMBROKE. Kuulimme lapsen olleen kuolemallaan Jo ennen kuin hän kipuakaan tunsi.
Kyllä ymmärrän täydellisesti, miltä sitä tietä tullut sydämen suru maistaa," sanoi vaimo ja kyyneleet herahtivat hänen silmiinsä. "Mihin tautiin kuoli miehenne?" "Keuhkotautiin; hän oli avutonna jo pari vuotta. Odottamaton ei kuolema ollut, mutta sittenkin koski se kovasti," sanoi vaimo surullisesti. Minun ei haluttanut matkustaa edemmäksi. Pyysin talosta yösijaa ja se minulle luvattiinkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät