Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Kun Sakris aamuisin hoippuilee työhön tai työtä etsimään, saattaa ilma olla pilvinen... Mutta jo visertelevät tiaiset aamun aikaisessa hämärässä vilkkaasti ... kilkattavalla äänellä... Yöthän ne pysyvät vielä kylminä; mutta päivällä lämpiää, aurinko säteilee joskus täydeltä terältä...
Nousin silloin istumaan samaan lätäkköön, jossa olin maannut ja nautin illallisekseni kylmää »drammachia». Sade pieksi kasvojani tai valui kylminä juovina pitkin selkääni. Sumu ympäröi meitä kaikkialla kolkkona seinänä, tai haihtui äkkiä tuulen puhalluksesta loihtien eteemme pimeän laakson pohjattoman syvyyden, jossa joet ärjyen kiitivät eteenpäin.
Nuori taideniekka oli arvosteluhalukkaatkin voittanut... Ei enää istuttu kylminä tuomitsemassa ... jo nautittiin ... nautittiin, riemastuttiin ja ihastuttiin! Mutta ulkona hiljaisessa lumisateessakin nautittiin ja ihastuttiin... Siellä seisoi tarkkaavana yhä äskeinen mies ja kun joku viehättävä paikka tuli, joka ulos kuului, silloin oikaisihe laiha mies ja yhä tiivimmin seinään päin painausi.
Polvistuu Parsifalkin voittajana kuningattaren edessä ja suutelee kuningattaren hentoherkkyistä kättä, ei nouse rintansa kultapalmuna, silmänsä pysyvät kylminä ja totisina, kylmänä ja totisena irroittaa hän kuningattaren ruusunkin rinnastansa ja laskee sen kuningattaren käteen.
Yhden on kuitenkin itselleen pellon pidättänyt, tupakkamaan, entisen isäntätalon tallin taa, kahden ulkohuoneen nurkkaukseen etelän puolelle, että lämmin oikein heijastaisi seinistä kylminä öinä.
Joka ei tahtonut työtä tehdä, se pantiin pimiään huoneeseen; ja sai siellä istua ilman muuta juomata ja ruata kuin kylmää vettä ja huonoja potaatteja, netkin kylminä ja ilman suolata, joista ei muut olisi huolineet. Se ei ollut kenellenkään otollista. Mutta joka teki työtä, hän sai joka päivä lämmintä ruokaa.
Ja kuitenkaan ei nyt ollut minkään turhan kuleksimisen ilma, sillä aurinko oli peittynyt pilviin, jääkylmä tuuli puhalteli pitkillä, autioilla kaduilla, joilta ohut jääkuori kohosi ilmaan pieniksi pilviksi musertuneena. Ankaran kylminä talvi-ilmoina oli tässä työmieskorttelissa synkkyyden leima.
Kun ei ole maailmassa enää mitään, niin... Ja minulla ei ole mitään eikä ole ketään, joka kaipaisi Karoliinaa lukuunottamatta...» Viima viilsi kylminä neuloina hänen ruumiinsa läpi nyt hän sen tunsi, kun oli pysähtynyt. Hän kääntyi hitaasti. »Onhan yhdentekevää minnepäin kävelen», ajatteli hän. Mutta hänen ajatuksensa olivat sisarta muistaessa kääntyneet uusille laduille.
Nämäkö ne ovat ne huolettomat ja iloiset entiset Martinit, joiden kanssa oli vietetty ne innostuksen ja ilon viikot milloin? Joskus hyvin kauan sitten. Laamannilaiset seisoivat vähän tuonnempana omassa ryhmässään, tyyninä, arvokkaina, kylminä, jotenkuten kuin vielä ylemmällä pinnalla kuin ennen. Nämä asiat eivät näyttäneet heitä paljon liikuttavan.
"Olen uskonut kylmän syyksi, mutta sen syy se ei liene, koskapa olen varsin uhalla pitänyt joka päivä kolmet sukat jaloissani, ja ne ovat pysyneet vaan kylminä, raskaina ja voimattomina." "Niin, vaikka on ollut tämmöiset helteet", mukautti isäntä. "Niin, vaikka tämmöiset helteet ovat olleet, että muussa ruumiissa on ollut liiaksikin lämmintä.
Päivän Sana
Muut Etsivät