Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
"Mikä on tapahtunut, sitä ei voi enää muuttaa", sanoi hän, "Main rakkautta ja kunnioitusta emme saa enää koskaan takaisin. Mutta koettakaamme unohtaa se, mikä on mennyt, ja koettakaamme elää niin, että meidän ei enää tarvitsisi hävetä lastemme edessä." "Meidän tulee tehdä vielä enemmän, Eugen", sanoi Dora yhtä hellästi kuin äsken, "sinä et saa enää olla ankara ja epäystävällinen minua kohtaan.
Me taas puolestamme nostaisimme uunin pois, panisimme nojatuolit nurkkaan, ja äiti voisi viedä tavaransa lastenkamariin, ja niin meillä vihdoinkin olisi vierashuone, jota ei tarvitsisi hävetä." Kuulin kyllä tämän keskustelun, vaikka pienet villikissat luulivat minun aivan vaipuneen saksalaiseen kirjaani, jota selailin.
Luojan oman käden tekemän puutarhan muotoinen, joka leviää kaikille puolin vuorien juurille saakka. Täällä ei talvesta tietä; näyttää niinkuin luonto tässä yksinäisessä laaksossa ei tarvitsisi lepoa.
Sinun tulisi maksaa kahdenkymmenen vuoden ajalla 462 markkaa vuodessa 10,000 markan vakuutuksesta, joka maksettaisiin heti sinun kuoltuasi, vaikka kuolisit heti ensimmäisen kerran maksettuasi. Ja vaikka eläisit miten kauan, ei sinun kuitenkaan tarvitsisi maksaa vakuutusmaksuasi kauemmin kuin 20 vuotta." Tahvo kävi mietteisinsä, ja kaikki olivat hetkisen aikaa äänettöminä.
Syötyäni muistin vaarin puheet yöllä ja rupesin kysymään äidiltäni, eikö olisi sopivinta, että minä menisin pappilan puutarhaa perkkaamaan, niin ettei äitini ainakaan kesän aikana tarvitsisi pitää huolta elatuksestani.
»Onhan sillä selkää tällä vallesmannilla!... Ei sitä tarvitsisi suurenkaan pitäjän vallesmannin hävetä», sanoi Antti. Kun se osa kylpyä oli suoritettu, ehdotti Vatanen: »Pannaan nyt jo loppulöylyt ja valellaan tuolla kuumalla vedellä. Otahan tuo kippa ja valele sinä ensiksi!» Sauna oli taas höyryä täynnä. Sen seassa riemuitsi Ihalainen: »Tuntuvat jo luut rupeavan vetreytymään.
Kirjeitä sain vain silloin tällöin. Ne olivat surumielisiä ja alkoivat ja loppuivat tavallisilla muistutuksilla elämään niin, ettei tarvitsisi kuoleman jälkeen katua. »Miten lienee sinunkin asiasi, tulletko koskaan ajatelleeksi, mitä rauhaasi tulee» j.n.e.
Franziska, valmista sinä häntä vähäisen tällävälin, ettei minun tarvitsisi joutua halveksittavaksi hänen silmissään eikä omissakaan silmissäni. Tule, Werner, sinun on syötävä kanssani. Tämänkö talon pöydässä? Silloin en saisi suustani alas palaakaan. v. Minun omassa huoneessani. No, sitten seuraan teitä heti. Vielä vain sananen tälle neitokaiselle. v. Ei ole hullumpaa! Paul Werner. Franziska.
Taitaa olla teidän turhaa kertoa minulle perhesuhteistanne, sillä minä en ole tullut niitä kuulemaan, sanoi rovasti. Ja sitä paitsi, teillä ei taida olla pitkää aikaa, niin että eiköhän tarvitsisi ajatella, onko sielunne synnitön Jumalan edessä, eikö tuomiopäivä tule teitä peljättämään? Vähän aikaa oli hiljaisuutta. Kysymys teki masentavan vaikutuksen sairaaseen. Syytösajatukset taisivat laimeta.
Onhan vielä kymmenen päivää jälellä; eihän siis ole vielä aivan kiire, parempi on pojallekin se, ett'ei se sitä vielä saa tiedokseen. Minkä tähden hänen tarvitsisi olla tuossa tuskassa kauemman aikaa kuin on välttämätöntä. Vihdoin viimeinkin heittäytyi Gunhilda huolettomaksi. Hän käski Annan mennä maata. "Minä olen nyt parempi; tänä yönä saa tyttö valvoa."
Päivän Sana
Muut Etsivät