Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Olavi mörähti niinkuin häntä olisi pistetty puukolla rintaan. Sitte hän iski raivoissaan molemmilla nyrkeillään päähänsä että jysähti, kääntyi poispäin ja alkoi karata hurjasti edestakaisin, tukkaansa repien ja raivoten: »Minä tapan sinut ja minä tapan itseni tapan, tapan, tapan!»
Minä tapan tahraisimman. Kuulitteko? JOUKKO. Kuultu kaikki. KULLERVO. Kun palo pahinna sitten Roihuavi, hurjan huudon Päästämme ja pärrytämme Torvia tärisevästi. Kuulitteko? JOUKKO. Kaikki kuultu.
"Cineas", lausui Labeo ja tämä oli melkein ensimäinen sana, jonka hän oli kuukausiin ehdollansa lausunut hänelle "minä en voi kärsiä tätä kauemmin. Minä tapan itseni, jos tätä vielä kestää." Cineas katseli häntä murheellisen kummastuneena, mutta ei sanonut mitään.
"No, niin! ennenkuin minä tapan sinun kirveelläni, pitää sinun saaman tietää, kuka minä olen. Minua kutsutaan Kello-Taavetiksi. Nyt, nyt täytyy sinun kuolla!" Ukko Pentti palasi nyt heti kohta sekä voimiinsa että malttiinsa. Taistelu oli lyhyt, ja pian makasi Taavetti maassa, ja ylitse hänen kohottihen Pentti kirveellä, kaatuneen kädestä pois väännetyllä.
Nyt Jooseppi varasti kellon, emännän kallisarvoisen kellon. Taavi suuttui hirmuisesti: Jos ei hän vielä tänä iltana anna kelloa takaisin, niin tapan hänet. Kirves mukana, ikäänkuin aikoisi hän hakea jotakin puuta metsästä, läksi Taavi ulos. Jonkun matkaa mentyänsä kuuli hän jonkun tulevan takaa. Häijyt murha-ajatukset pakoittivat Taavia lymymään.
Nyrkki pystyssä hyökkäsi hän Norinea vastaan ja sanoi vihasta värähtelevällä äänellä: "Se on siis totta, sinä et sitä kiellä? Viheliäinen, minä tapan sinut!" Mathieu ja Morange tulivat väliin ja hillitsivät isää, joka huusi: "Hänen täytyy mennä tiehensä ja heti paikalla, muuten tapahtuu tässä onnettomuus!
Holpan Paavo se siellä kuuluu mekastavan, sanoi emäntä. Sepä se, se se. Sepä se. Kyllä mie sen pallin opetan. Minä tapan sen! uhkaili Penja. Siitä kertoi minulle Riitta. Nyt neuvottelin mitä keinoja käyttäisin vastustajalleni. Mutta lyypä kun olin luonnoltani, niin pisti päähäni tuuma. Menin eräänä yönä Penjan lanttumaahan ja etsin sieltä miehen pään kokoisen lantun.
Hän olisi mieluimmin tahtonut poistua, mutta hän oli päättänyt odottaa, kunnes oli saanut isännältä lupauksen tuohon katonkorjaukseen. "Kun on vaan kysymys sanoista, suvaitsen minä mitä leikkikaluja tahansa", sanoi Séguin. "Mutta anna olla vaan ottamatta itsellesi rakastajaa, sillä silloin minä tapan sinun kuin kärpäsen." Hän olikin hyvin mustasukkainen.
Seisoksii vuoteen ääressä, vaan ei ota. Näyttää leikkivän kuin kissa hiirellä: tapan ... en tapa ... tapan ... en vainkaan tapa ... tapan vainkin ... no en sentään ... mene, saat mennä ... eläpä menekään. Sitä ilvettä oli pitänyt hänenkin kanssaan siitä saakka kun hän sieltä laivatelineiltä putosi.
Minä tapan sinut, jos vielä moisia sanoja suustasi syydät. En ole mikään herrojen rakastettu, eikä sinun tarvitse minua solvata.
Päivän Sana
Muut Etsivät