United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Pieleksen tekijät astuivat silloin työnsä valmiiksi saatua, hangot ja haravat olalla toisten luoksi. Kuule ja malta vähäisen, Hilma hoi! huusi Törsövän Taneli. No! Minä olen, tiedätkös, sydämen pohjasta armelias ja laupias ihminen, minä surkuttelen sinua, tyttöhupakkoa, kun pilasit tapotahallasi suloisen suusi ja saastutit herttaiset huulesi ... annas minä imen pois myrkyn huuliltasi!

Taneli oli sytyttänyt piippunsa ja pullautteli huolettomasti aimo savupilviä suustaan, mutta sitten hän sanoi: Kyllähän hopeaonki on oiva kapine, kultaonki vielä parempi, tietysti. Paremmin ne antaa kaloja kuin muut pyydykset, mutta ei niillä sittenkään kaikkia kaloja saa. On kalavekamoita semmoisia, mitkä eivät kultakoukkuunkaan tartu.

Kummallinen tunne valtasi Bertelsköldin. Mene, Taneli, mene ystäväni! sanoi majuri. Tällä nuorella herralla on ehkä jotakin kahdenkeskistä puhuttavaa. Taneli meni, luoden tyytymättömän katseen outoon vieraaseen.

Hän nojasi selkänsä isoa koivua vasten, tuijotti ajattelevaisen näköisesti eteensä, käsivarret ristissä rinnalla. Noo, Taneli veikkonen, niinhän sinä seisot kuin "vakava tinasotamies", se erään sadun urho. Niin, tuumailet kuin kaivonkaivaja, joka tutkii maan syvyydessä kulkevien vesisuonien suunnat ja haarat. Tulepas tänne näin!

Ajanko kovemmin? taisin kysyä, ikäänkuin minulla olisi ollut tulinen tuska pois hänen vierestään. Kyllä nyt saan ikäni olla poissa Hetvin vierestä! Siten tuskitteli nyt Taneli kenenkään tietämättä. Tulkaa juomaan kahvia, vieraat tulkaa, kutsui emännän ystävällinen ääni. Tulkaa juomaan ja menkää sitten matkoihinne, sanokaa niin emäntä, virkkoi joku.

Mutta jättiläispoika Taneli Cajanus astui heidän tiellensä. Antakaa minulle sytytin, kuiskasi hän reippaasti, niin lupaan, että laukeaa. Mutta ei ennenkuin äitini ja sisareni ovat menneet pois linnasta. Uskallatko mukista? karjaisi suuttunut Fieandt Pois tieltä, poika!

Pekka kertoi nähneensä kaksi paikkaa, mistä hirvillä oli kulkupaikka virran poikki ja monta majavien poikkijyrsimää puuta. "Olin varma siitä, että saisit sellaisia nähdä", virkkoi Taneli, "sillä ei ole kuin tunnin matka täältä niiden pesille ja sinne lähdemme sitten. Olen minäkin nähnyt useat hirvien jäljet ja tiet.

Me lähetämme lapset kelkan kanssa kylään poikki jään; iltaan ne kyllä ennättävät takaisin." "Kunhan vaan ei olisi susia jäällä!" arveli vaimo. "Minä annan Tanelille hyvän sauvan", sanoi ukko. "Kyllä hän pitää puolensa." Niin kävikin; pikku Taneli läksi siskonsa Annin kanssa kylään ostamaan leipää ja maitoa.

"Ne ovat nyt kulussa vuorilta tasankomaalle", sanoi Taneli. "Tähän vuodenaikaan niillä on niukalti ruokaa; kun on näin vähän lunta, ne eivät saavuta hirviä; linnut istuvat ylhäällä puissa, ja jänikset pitävät kyllä varansa.

No, sama se, voinhan tuota minäkin koettaa ja tulla voitetuksi. Samu heitti kiven. Se putosi aivan samalle kohdalle kuin Tanelinkin heitolla, huusivat merkitsijät. Uudestaan heittäkäät molemmat! Taneli heitti. Kivi putosi entiselle kohdalle. Samu heitti. Kivi putosi kämmenen leveyttä kauemmaksi. Pojat tempasivat Samun käsivarsillensa ja lennättivät riemuhuudolla pihan ympäri.