United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !


Iso-Ola ja talonvouti Aslak seurasivat heitä; myllyn pyörässä oli jotain korjattavaa, sillä oja oli melkein kuiva. Miehet seisoivat nyt tuumailemassa miten pyörää parhaiten voisi nostaa pois akselista. "Tuo Jörgen ... tuo Jörgen! hän tietysti löysi korjattavan paikan pyörässä!" huudahti kapteeni.

Inkeri oli vaipunut tuolille; hän olisi kyllä totellut humalaisen miehen uhkaavaa käskyä, mutta hän ei jaksanut käsiänsä kohottaa. Hurja talonvouti kohotti nyrkkiään ja tahtoi panna uhkauksensa toimeen, mutta siinä tuokiossa syöksähti Elli ylös polviltaan ja töykkäsi häntä suonenvedontapaisella voimalla takasin.

No, nyt seuraat minua armollisen laamannin luo, sanoi nimismies ja tarttui Elliä käteen. Ja vie sinä, talonvouti, eukko johonkin suojaan, ettei ihmisten tarvitse töllistellä häntä... Tule nyt, sinä paholaisen pikku penikka! Tahdotaanko meidät erottaa toisistamme? Eikö äitini pidä seurata mukana? lausui Elli. Mitä te aiotte tyttärelleni tehdä? huusi Inkeri hätäytyneenä.

"Mene kuulemaan, Maiju," sanoi Katariina rouva, "onko se talonvouti, joka on palannut takaisin. Jos se on hän, niin käske hänen tulla tekemään matkastansa tili, jahka hän on siinä tilassa." Hetki kului äänettömyydessä, mutta pian astui talonvouti huoneesen ja pysähtyi nöyrästi ovelle.

Olut oli karaissut nimismiehen mielen, ja viinapullo, jonka talonvouti oli ottanut mukaansa, sai matkalla tuon rohkeuden paisumaan joksikin, joka nimismiehen omasta mielestä ei ollut muuta kuin uljuutta. Hämärä oli jo aikaa ennen kuin Askelin apureineen saapui Inkerin tuvalle, verhonnut maita ja seutuja. Samassa kun nimismies meni aukasemaan veräjää, saavutti heidät reki, kaksi hevosta edessä.

FLAVIUS. Jumalat tietkööt, ett'ei ole koskaan Syvemmin köyhä talonvouti surrut Herransa tuhoa, kuin minä teidän. TIMON. Voi! Itketkö? Käy tänne! Sua hellin, Kosk' olet nainen ja tuon kivikovan Miessuvun kiellät, jok' ei itke muusta Kuin naurunhalusta. Oi, sääli nukkuu, Kun itku itkuun ei, vaan nauruun hukkuu! FLAVIUS. Oi, tuntekaahan minut! Suruani Noin älkää hyljätkö!

Nää vähät varat Mun suokaa yhä hoitaa hyväksenne. TIMON. Noin uskollinen, kelpo palkkalainen Mull' oliko, ja nyt noin auttavainen? Se miltei hurjaa luontoani liennä. He, kasvos näytä! Tottakin, tuo mies On naisen synnyttämä! Anteeks suokaa Pikainen, poikkeukseton kiroukseni, Ijäti tyynet jumalat! Ma myönnän: Yks kelpo mies on kuulkaa oikein yksi, Ei enempää ja se on talonvouti.

Kulkueen saavuttua Signildsborgiin kokoontui talonväki, sill'aikaa kuin nimismies ja talonvouti päästelivät köysiä vankien käsistä. Pilkkasanoja sekä inhon ja mielipahan purkauksia sateli noiden molempain naisten yli, mutta he eivät sitä kuulleet. Elli kuiskasi: