Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Minä voisin anastaa teidän talonne ja kaikki mitä teillä on, mutta mastot ja märssyt! käy säälikseni niin kunnon miestä kuin te olette ollut, ja sentähden pyydän vain tytärtänne ja teen teistä kaikkien porvarien keisarin, sen sijaan, että tähän asti olette ollut vain paljas kuningas. Hän vaikeni ja koetti tarkastaa sitä vaikutusta, minkä luuli tehneensä.
Poika laski kirjan alas ja näytti yrittävän irroittaa ajatuksiaan luetusta. Isä iski kysyvän, levottoman katseensa häneen. Mutta silloin avautui taas kamarinovi, saarnamies tuli täyteläisestä hyvinvoinnista puhkuen ja puhui korkealla, iloisella äänellä: Jos te talonne myytte, Pihlajaniemi, niin teidän pitää vaatia sata, pari, yli kolmenkymmenentuhannen ja lahjoittaa lähetykselle se ylitulo.
"Entäs jos en ottaisikaan sitä uskoakseni, ja epäilisin laskea tätä herraa talostani hänen tällaisessa tilassa ollen?" "Te ette uskalla sitä tehdä." "Miksi en?" "Siksi," vastasin minä verkalleen, "että minä menisin kylään ja ilmoittaisin poliisille mimmoisessa tilassa minä tapasin ystäväni täällä, ja siksi että teidän talonne on pahassa huudossa."
Minä, siihen aikaan pieni pojan pahainen, kirputtamaan paljain jaloin perästä. Ja mitenkäs kävi? Tuotiin hänet talonne eteen ja niin siinä akkunain alla ruoskitsivat hänet. Vaari-vainajanne se vaan balkonilla seisoo ja katselee; muori vainajanne se akkunassa istuu ja kanssa katselee.
Kai oman talonne parasta valvoa koetatte, kun kerran sen isäntiä olette". Ukot laittautuivat matkaan. Kotolaiset leipoivat kyrsiä, laittoivat laukut ja leikkasivat uusia jalkariepuja, ukot vetivät uudet kengät jalkaansa, ottivat varavirsuja mukaan ja lähtivät. Kotoväki saattoi heitä ulos kylästä; jäähyväiset lausuttiin ja ukot lähtivät tallustamaan tietään.
En milloinkaan. Kun katson Mikon vakaviin silmiin, tuntuu se minusta kuin näkisin aamukoin. Kun olen sinua lähellä tunnen rinnassani ahdistusta ja kammoa. Kaapon silmät välähti. No onnea sitten, lausui hän naurulla, joka ei ennustanut mitään hyvää. Lepän latvaanko teidän on aikomus rakentaa talonne? Tämän sanottua meni hän istumaan lähellä olevalle mättäälle. Katri vaipui syviin ajatuksiin.
Sen sanottuaan Hetvi pisti korennon saavin korviin. Ruustinna olisi ottanut korennon toisesta päästä, mutta Hetvi sanoi: »Kyllä tämä tyhjä saavi menee minulla yksin», nosti saavin olalleen ja lähti kotiin. Ruustinna lähti Hetvin rinnalla kävelemään ja sanoi: »Olisipas talonne likempänä meidän kirkonkylää, niin saisi moni puutteellinen piimää ja maitoa. Siellä ei jouda piimä vasikoille.»
Saarnaajan nauravat silmät tirkistelivät ja vaanivat jos mihin katsoi. Ajatteli jo lähteä käymään ulkosalla, nousi, mutta virkkoi vielä puheenaineeksi: Talon ostajakin tässä oli. Kananteri pyöristi silmiään: Aiotteko talonne myödä? Eihän sitä vielä ollut päätetty, mutta hyvänpuoleista hintaa oli ostaja tarjonnut. Oli ruvennut raha vähin miellyttämään.
Toivotan teille onnea, arvoisa isäntä, että hyvä Jumala on siunannut talonne noin runsailla antimilla tänä aikana, ja toivon teille aina sitä onnea ja sitä iloa, että voitte elättää näin paljon reipasta väkeä.
"Miksikä te pojan hänelle kaimaksi halusitte tehdä?" "Hän on ainoa, joka uskalsi minulle totuuden wasten suuta sanoa ja joka ei ole iloinnut minun sywästä lankeemuksestani; hän on siis suurin hywäntekijäni." "Teidän talonne näyttää wankalta talolta." "On. Kyllähän tässä taloa olisi ja muutakin rikkautta, kun wain asiani olisi hywin."
Päivän Sana
Muut Etsivät