Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Keskellä moninaisten intohimojemme riehunaa järkemme usein hämmentyy ja pimentyy; mutta onpa valotorneja, joista saatamme uudelleen sytyttää soihtumme: ne ovat tieteet. Tieteet, poikaseni, ovat meille taivaallinen apu. Ne ovat sen viisauden säteitä, joka maailmankaikkisuutta ohjaa; ja taivaallisen taidon valaisemana on ihmisen onnistunut kiinnittää niitä maahan.

Mutta kerran koska iltahetkel Kuusen kruunus tähti uneksui, Mies oil lepoon käynyt, sydämmensä, Lemmenlämmin ennen, kylmä oil, Mutta hänen otsalt aamu paistoi, Hänen huulilt hymy taivaallinen.

Taivaallinen kaikkivaltias lähettää uusia, yhä uusia ihmisiä, joiden sydän ei ole kivestä, vaan lihasta ja suurinkin vastoinkäyminen, jota aikoinaan oli niin raskas kantaa, näyttäytyy meille opettajaksi!

"Sano nyt se uudestaan", rukoili hän. "Olen onnellinen", sanoin, "kun tiedän Herrani Kristuksen kautta olevani Jumalan lapsi; eikä koskaan ole löytynyt isää, ei kuningastakaan, joka niin olisi holhonnut lapsiansa, kuin taivaallinen Isäni holhoo minua. Kuinka voisin olla murheellinen ja levoton?" "Mutta Stefanista sinulla on ollut paljon murhetta", nyhkytti hän.

Paikottain ovat täällä päässeet paljoa edemmäksi, kuin meillä Saksassa. Kuvat ovat otetut pois kirkoista, ja jumalanpalvelus toimitetaan kansan omalla kielellä. Mutta suuresti iloitsee, kun näkee, ettei valo ole ainoastaan levinnyt soitosta soittoon, niinkuin ihmisten huvivalkeat leviävät, vaan leimahtanut kerrallaan Saksan, Franskan ja Schweitzin yli, niinkuin taivaallinen valo koittaa ylhäältä.

"Tässä on kaikki aivan ääneti", virkkoi Katri, hetkisen aikaa tarkkaan kuulleltuaan. "Jumala taivaallinen auttakoon! Hän on kuollut". "Pitää koettaa yhtä keinoa, vaikka se on vähän vaarallinen", virkkoi Loviisa ja helisytti harppunsa kieliä sormillaan. Huokaus oli ainoa vastaus vankihuoneen pohjasta. Katri nyt uskalsi puhua. "Minä olen tässä, armollinen herra olen teille ruokaa ja juomaa tuonut".

Siinä näkyi hänelle Roosan korkea, hoikka vartalo niin odottamatta, niin äkkiä, melkein kuin taivaallinen ilmiö, ja teki häneen vaikutuksen, jommoista siitä oli hän selvillä jo ensi hetkestä asti ei yksikään vaimo eikä mikään muukaan ollut häneen koko elinaikanaan tehnyt.

Viimein alotti toki Iivana puhelun, kysäisten: Sinun nimesi, tuota?... Tarkoitan: Ropottihan se oli? Kah!... Tuota... Ropotti! No!... Kunnia sinulle Luoja, rakas taivaallinen Isä! huokasi silloin Iivana hartaasti, vilpittömästi ja teki ristin merkin. Eilistä tappeluansa he eivät ihan selvästi muistaneetkaan, eivät nyt vielä, sillä päätä pakotti tulisesti. Istuttiin siis, kökötettiin.

Tulkaa, minä ilolla lähden vankeuteen ja kuritushuoneesen ja vaikkapa mestattavaksi, kaikki, mitä ikinä oikeus minulle määrää, otan mielihyvällä vastaan. RIIKKA. Lapsi, lapsi ooh, rakas taivaallinen isä, vie pois tämä kalkki, en kestä sitä juoda! PIRKKO (itkien).

Eivät ne kylvä eivätkä niitä, eivät myös korjaa aittoihin, ja taivaallinen Isänne ruokkii heidät kumminkin.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät