Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Parempi hänen olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen. Elä ja kukoista, ihana lapseni! Näin sanoen hän suuteli lasta. Elä ja kukoista, ja tule aikoinasi taas pienten lasten äidiksi, jotka myös ovat Isän kasvojen edessä seisovien enkelien kaltaiset! Hän suuteli lasta vielä kerran, antoi hänet lempeästi vanhemmille, ja läksi pois.
Kaksi mustaa hevosta veti ruumisvaunua. Hiljalleen kulki hautasaatto luteerilaiselle hautausmaalle. Eräässä nurkassa sai Heleena sijansa; se ei ollut mikään loistopaikka, mutta sievä sija se oli sentään. Siihen, kolmen kyynärän syvyyteen, se kaunis Heleena nyt laskettiin. Pappi, ijältänsä nuori, mutta muutoin hyvälahjainen ja tarkka asioiden huomaaja, oli kirkkoherran apulainen.
Hän puhdisti verkon ja huokasi istuessaan meren rannalla: Jumalalla ei suinkaan ole aikaa ajatella minua, koska hän niin kokonaan on hyljännyt minut! Sitten hän heitti verkkonsa jälleen mereen ja rukoillen Jumalalta parempaa kalaonnea hän katseli, miten se hiljalleen vaipui syvyyteen.
Oliko se iltaruskon heijastusta, vai oliko se ehken mielenliikutusta? »Tule», sanoi Erkki äkkiä, »mennään kotiin», ja he menivät. Mutta sinä yönä ei tullut unta Eevin silmiin. Myrsky kävi hänen mielessänsä. Aaltoina nousi tunne tunnetta vastaan taistelemaan. Milloin nostivat ne hänet korkealle tuskan kuohujen keskelle, milloin heittivät hänet alas pohjattomaan ja synkkään syvyyteen.
Sitte se taaskin näkyi ja seisoi pystyssä aaltojen keskellä; mies oli vielä silloin siinä. Taaskin kiiti se alaspäin ja pyörähti ympäri, sekä katosi samassa; muutamien silmänräpäysten kuluttua näkyi se taasen, mies samoin. Kolmannen kerran syöksi se syvyyteen, ja kun se sitte taas näkyi, oli salvumies jo kadonnut.
Mutta kaikista ihmeellisintä on nähdä, millä keinoilla taiteilija on tämän illusion saavuttanut. Koko viimeisen tuomion esitys näet on vain alastomien ruumiiden mylläkkää. Mutta ne ovatkin kuin kallioita maailman seinästä, jotka juuri ovat lohjenneet irti toisistaan ja ovat putoamaisillaan syvyyteen.
Tahdotteko tekin olla kuin peto ja raadella rikki minun sieluni, kun noin sekottelette valetta toteen ja viskelette petollisia sanojanne lohdutukseksi ja avuksi; mutta kun minä hukkuvan tavalla tartun niihin kiinni ja toivon jo olevani pelastettu, silloin te tempaatte kaikki pois ja syöksette minut takaisin syvyyteen.»
Hänen vartalonsa oli pitkä, kasvonsa piirteet säännöllisen kauniit ja käytöksensä kaikin tavoin sujuva ja miellyttävä. "Kuinka", ajattelin minä, "saattaa Emilia katsella tuota jaloa muotoa, karkoittamatta kohta sydämmestään kaikkea turhaa varovaisuutta ja pelkoa?" Täksi illaksi net kuitenkin katosivat taikka poistuivat sielun synkimpään syvyyteen.
Tänään kulkee se tänne, eilen kulki tuonne, ei kukaan tiedä, mikä on sen määrä ja mikä sen tarkoitus. Mutta meriheinäin metsä huojuu aina ja ilmojen latvat taipuvat aina tottelevaisina sen mukaan. Pohja kuumottaa totisen ruskeana läpi vihreän veden ja uhkaavana uppoo jyrkkäyksen rinne salaperäiseen syvyyteen.
Eräs rikas tataarilainen ruhtinas Tarassa on sitä tarkoitusta varten rakennuttanut huoneita sadan virstan päähän metsän syvyyteen. Sinne matkustaa hän joka syksy metsästämään ja viipyy silloin siellä useampia viikkoja. Myöskin lähtevät Bugenen suomalaiset syys- ja lokakuussa "Urmanniin" ampumaan oravia ja pyitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät