Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Siinä uskossa minä ainakin olin ja olin iloinen, kun Jalmari kerrankin sai tunnustusta kaiken ahkeruutensa, harrastuksensa ja taitonsa vuoksi, joista hänen on vaan itseänsä kiittäminen. Muistathan äiti sen ihanan laulun joka loppui näin: "Sen tiedät, tunnet, Suomalainen oi! Se on sun sielus syvin kaipaus, Ihana, pyhä, kallis vapaus."
Mutta mikä on todellakin ollut hänen elämänsä pyrintö, hänen sielunsa syvin ikävöinen, hänen henkensä hartain halu? Järkähtämättä kaikuu tämä kysymys pimeydestä hänen ympärillään.
Ja nytpä sai huomata, kenenkä rakkaus oli syvin ja puhtain. Admeton isä, joka oli haudan äärellä hapuileva vanhus, epäsi kuollaksensa poikansa sijasta.
Mutta sydän ei ollut sen sulempi: koettaa sitä vaan piti, tuli tuohta tahi malkaa, kävi syvin tahi matalin. Vaikka Katri voitti, niin oli hän heti valmis kantelemaan minun ilkeyksiäni, josta hetikohta tukkani pölisi. Vaan siitä ei ollut apua kuin siksi aikaa. Katri kun oppi siihen, että äiti uskoo kaikki hänen sanansa, niin rupesi käyttämään leikkikalunaan minun pahaa sydäntäni.
Ja se juuri on minun syvin onnettomuuteni. Uskotko Jumalaan? Uskon ja en usko. Epäilen vaistojani, epäilen sydäntäni... Mutta päätäsi ja järkeäsi sinä et epäile? Kyllä. Usein niitäkin. Siksi en voi myöntää enkä kieltää mitään yliluonnollista. Epäilet siis oman sielusi todistusta? Minun sielussani on niin paljon ristiriitaisia voimia, jotka kaikki todistavat eri tavalla.
Saman pöydän ääressä istui myöskin Albert, lukien Ruotsin historian läksyä seuraavaksi päiväksi. Pöydällä oli äsken tyhjennetty teekuppi. Jokainen näytti olevan niin syventynyt tehtäväänsä, ettei toinen toistaan huomannut eikä välittänytkään huomata. Kauan aikaa vallitsi mitä syvin hiljaisuus.
Niinhän se oli, niinhän sen täytyi olla. Eihän Jumala voinut jokaista samalla tapaa lähestyä. Täytyihän tulla huomioon otetuiksi kunkin syvin yksilöllisyys ynnä heidän henkilökohtaiset kokemuksensa. Kullakin ihmisellä oli siis tavallaan ikäänkuin oma Jumalansa. Mikä siis on minun syvin yksilöllisyyteni? kysyin itseltäni.
Ulkona ei tuntunut pienintäkään tuulenhenkäystä, ja syvin hiljaisuus vallitsi myöskin sisällä. Oli hiljaista kuin säkissä; kuului ainoastaan kellon yksitoikkoinen tik tak, ja ukko Swartin silmäluomet tulivat niin merkillisen painaviksi. Tik tak, tik tak. Hän sulki silmänsä, nyökäytti päätänsä, ja kello se vain naksutti tik tak, tik tak.
Tosin oli joulua suurella juhlallisuudella aina Hatanpäällä vietetty, murheisista ajoista huolimatta, "sillä," sanoi Katariina rouva, "ei maallinen koetus, kuinka vaikea se sitten olleekin, saa estää meitä tätä juhlaa viettämästä;" mutta ainoasti syvin vakavuus oli silloin saanut vallita.
Päivän Sana
Muut Etsivät