Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Syrjässä kätkyt ja käsikärryt, täynnä tavaraa. Irtonainen, pieni penkki. Tulisija nokisine kattiloineen. Kahvipannu vivussa. Nyt minä jo osaan!
Eräs valkotukkainen pieni poika hyppäsi keskikadulle, peljästyi hevosta ja kaatui. Hevonen meni ohitse, mutta poika jäi vatsalleen hiekkaan ja huusi minkä jaksoi. Toiset, suuremmat, seisoivat syrjässä ja katselivat. »Mitä sinä siellä, kah. Tule pois.» Mutta eihän se; siinä vaan kelloitti ja parkui. Hanna kantoi hänet heidän luokseen.
Olenhan minä yhtä outo täällä kuin tuo Liisa, joka on saanut tuolin itselleen hiukan syrjässä eikä tiedä, missä pitää käsiään. Me kaksihan tässä oikeastaan kuulummekin yhteen, ajatteli hän sitten. Minä ja Liisa. Kas, etten ole ennen huomannut sitä. Hämäränä vaistona oli tuo tunne tosin jo kauan asunut hänessä. Mutta nyt se pulpahti esille aivan ilmi-elävänä.
Siellä puristi everstiluutnantska ystävällisesti ja vakavasti sekä ikäänkuin salaisesta suostumuksesta syrjässä seisovan oikean ylioppilaan kättä ja virkkoi, laulun kaikuessa, vanhemmille naisille: Herra Freyman ja meidän pienet tyttäremme ovat täällä meille tämän huvituksen hankkineet; se on pääharjoitus, joka on tarkoitettu mieheni kotiinpaluun kunniaksi.
EEVA. Minun pitää matkustaa maalle jo tänä iltana. Hyvästi. VARJAKKA. Vai niin. Ja mikä on taas tuo sinun katseesi. Sinä katsot kuin minä olisin vain jossakin syrjässä ja aivan matalalla. Neitsy Eeva. Mikä on sen muutaman matruusin nimi, jota minun käskettiin passata päälle? EEVA. Hän on jo mennyt. NEITSY JANNE nyökäyttää päätään, kääntyy ja menee parvekkeen kautta.
Se pysyttelee arkana syrjässä. Turhaan hän toivoo apua rintamalta. Sieltä ei tule väkeä. Suurena ylivoimana työläispataljoonat ja sotamiesjoukot vänrikki Sablinin johdossa hyökkäävät valkoisia vastaan. Pääkaduilla taistellaan viisi päivää, sivukaduilla ryöstetään. Lopulta täälläkin tykit ratkaisevat. Varpusvuorilta 15 tykkiä aloittaa tulensa Kremliä vastaan.
Ja kun kaikki katsahtivat vaariin, istui tämä muista syrjässä, rintaperillistensä ja jälkeläistensä lauman takana, joka oli kotimaastansa tietämättömäksi tähän kaupunkiin syntynyt, ja itki niin katkerasti, että pää tutisi. Silloin kaikki rupesivat sanomaan: ei silmissä vikaa ole, mutta joku suru sitä vaivaa. Ja jättivät hänet omillensa.
Pitkien aprikoimisien perästä valitsi kellonsoittaja kontinsijakseen Lampelan vanhan nauriskuopan, joka oli mäen syrjässä lähellä maantietä.
Leski-rouva Millerin kontto löydettiin, vaan ristitettynä kahdella pitkällä viivalla, joista läkki jo oli vaalennut ja alahalla syrjässä seisoi kirjoitettuna: "kontto päätetty 30 päivä Syyskuussa 1837." Näin oli ensimmäinen paikka matkalla saavutettu ja Ilman Menestyksettä!
Ja siinä hiukan syrjässä oli Jakobin keinutuoli, jossa hän kesäisinä iltapäivinä oli istunut lukemassa vaimolleen ja joka oli keinutellut heitä läpi kuherruskuukauden, kun he haastelivat ja uskoivat toisilleen elämänsä ja ajatuksensa, kertoivat lempensä sytynnän ensimmäisestä aavistuksesta asti.
Päivän Sana
Muut Etsivät