Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
"Usein nyt minun utuisen, use'in, utuisen lapsen, mieli kulkevi kulossa, vesakoissa viehkuroivi, nurmessa nuhaelevi, pensahassa piehtaroivi; mieli ei tervoa parempi, syän ei syttä valkeampi. "Parempi minun olisi, parempi olisi ollut syntymättä, kasvamatta, suureksi sukeumatta näille päiville pahoille, ilmoille ilottomille.
Menen metsähän mäelle, Puhelen Jumalan puille, Haastan haavan lehtyisille, Pakajan pajun vesoille; Ne ei kerro kellenkänä, Kuihkaele kullenkana. Si sula syän suruinen. Suot sulavi, maat valuvi, Ahovieret aukiavi, Kaikki kankahat sulavi, Lätäkötki lämpiävi; Ei sula syän suruinen, Ei valu vajainen rinta.
Viini viehätti tulinen Miehen vanhan mielihinsä, Sittepä syän avoihe, Sitte kielensä kerittyi! Pakinan perusteheksi Pani Niilon taaton taaton, Kuin oli ollut aikoinahan Härkäpoikana hänellä;
Alahan on allin mieli Uiessa vilua vettä, Alempana armottoman Käyessä kylän katua. Vilu on vatsa varpusella Jääoksalla istuessa, Vatsani minun vilumpi Astuessani ahoja. Syän kylmä kyyhkysellä Syöessä kylän kekoa, Kylmempi minun sitäi Jäävesiä juoessani. Missä nyt minun osani? Osa oli minulla; ennen, Niinkuin muilla muuallaki, Kun kasvoin ison koissa, Elelin emoni mailla.
Pian näkee kuitenkin äiti, ettei siitä loistavasta lohdutuksesta ole apua. Aino yhä vaan itkee ja valittaa: »Mieli ei tervoa parempi, Syän ei syttä valkeampi. Parempi minun olisi, Parempi olisi ollut Syntymättä, kasvamatta, Suureksi sukeumatta Näille parville pahoille, Ilmoille ilottomille!
Tuli surku surkioita Vanhan Davidin tavalla, Joka suri sukuansa, Että Israel eläisi Alla kuuluisan kuninkaan. Tällä lailla lapsukaiset Kiitettävän keisarimme Syän paljon on palava, Huoli suuri Suomenmaasta.
Usein minun utuisen, Usein utuisen lapsen, Itku silmäni sitovi, Huoli pääni harjoavi, Kaiho pääni palmikoivi Ei ison sininen silkki, Ei emori käet kätyiset, Veranlisti veikon tuoma. Usein minun utuisen, Usein utuisen lapsen, Mieli tervoa tekevi, Syän syttä keittelevi; Itku on iltalaulunani, Aamuvirtenä valitus.
Teki "ehtoota" niin. Syän meidän sätkähti kurkkuun kunki, Ja tulta sai isä hiiloksiin. Nyt nähtiin piilukirves, mi kiilsi, Ja hattu, mi keikassa korvaa viilsi, Ja pitkä, harteva, musta mies Miten säikähti kaikki, Herran Kies!
Käki kukkui kuusikossa, Käki kukkui, lintu lauloi, Kukkui muien kuultavaksi, Autuallisten iloksi, Ei minulle milloinkana, Ei kuku ajasta siitä, Kun kerran emoni kuoli, Kaatui kaunis kantajani. Elköhön emoton lapsi, Elköhön sinä ikänä Kauan kuunnelko käkeä Päivän puolelta mäkeä: Kun käki kukahtelevi, Niin syän sykähtelevi, Syän syttyvi tulelle, Pää palolle paukahtavi.
Se hupaisuuden tunne, jonka tuntee muutamissa piireissä, riippuu aivan isäntäväestä ja heidän käytösvasta. Löytyy ihmisiä, joitten sydämellinen halu edistää toisten iloa on niin epäilemätön, että oikein syän ilostuu ja keventyy paljaasta heidän näkemisestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät