Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
"Mieti tyynesti asiaa, Annette; mieti asiaa, tyttöni. Hän on kunniallinen ihminen, joka pyytää kättäsi." Annetten muoto osoitti syvää miettimistä. Vähittäin kirkastui silmäys, se sai jotain uneksivaa, haaveellista, sielun syvyydessä paloi silmistä välkkyvä hehku. "Niin, mamma," sanoi hän vihdoin, "minä tahdon miettiä; minä itse puhun Svaningin kanssa; minä olen vilpitön häntä kohtaan.
"En tosiaankaan, minä en koskaan kiinny päivän tapauksiin." "Mamseli Miller pitäisi näet mennä naimiseen katteini Hjalmarin kanssa, jonka kenties olette nähneet." "Olenpa niinkin. Siihen aikaan kun seurustelin Millerillä, se tahtoo sanoa, niin kauan kuin kunnian arvoinen mies eli. Vai niin, minä olen kuullut jotain sinne päin." "Hän teki takaperoiset joku päivä sitten asessori Svaningin kanssa."
"Niin, minä olin hurja, ei ainoastaan hullumainen, minä olin epätoivoinen, en tietänyt mitä tein... Kylläksi siitä, mamma kulta, jos ei minua Jumala auta, niin, niin ... mutta sen hän tekee, siitä olen varma. Hän on antanut minulle Hjalmarin takaisin kuin ihanteeni, hän on täyttänyt kuilun välillämme, ja kyllä hän voi vielä tehdä ihmeen asessori Svaningin kanssa." "Jumala antakoon niin tapahtua!
No niin, minä tiedän että enoa mies miellyttää. "Minä olen nähnyt asessori Svaningin morsiamen." "Vai niin, hän lienee sangen arvossa pidettävä tyttö," sanoi eno. Arvossa pidettävä? Olisi eläminen jossain toisessa vuosisadassa, että käyttäisi tyynni kuivunutta laatusanaa. "Niin, hän on herttainen, kunnioitettava tyttö; mutta köyhä."
Jälkeen puolenpäivän ilmoitti palvelija kuninkaallisen sihtierin Svaningin. "Hän on suuresti tervetullut", virkkoi rouva; mutta Annette pisti esille ruusunpunaisen alihuulensa ja näytti nyreiseksi kuin lapsi. "Annette kulta, mitä nyt mietit, hän on aivan säädyllinen mies, sinun tulee olla huomiollinen häntä kohtaan".
Silloin ilmestyy erimielisyys ... ja niin oli nyt tapahtunut rouvan ja Annetten kesken asessori Svaningin suhteen. Annetten luottamus äitiinsä ja rakkaus Hjalmariin harmitti hyvää kamreerin rouvaa, sillä Annette rakasti niin muodoin jotain toista, kuin häntä itseänsä, ja hän olisi tunnossaan nuhdellut tyttöä kiittämättömyydestä, jos ei kohtaus äitin kanssa olisi häntä miellyttänyt.
"Kuitenkin," toisti ukko, "tahdon puhua Svaningin kanssa; ja jos se on selvä että he tekevät toisensa onnettomaksi, ja varsinkin jos hänen asiansa kärsisi sillä siten voi hänen virkatiensä sulkeutua niin tarvitsee niiden suostua ystävällisesti tekemään takaperoiset." Näetkös nyt, enkö minä ole valtavälittäjä? Saadaan nähdä miten se selviää.
Mutta, veljeni hän kantaa kihlasormusta ja on kihloissa asessori Svaningin kanssa. Minä en ymmärrä ihmistä, Svaningia nimittäin, mitä hän huolii tytöstä sittekuin hänellä ei ole rahaa; sillä ei hän voi rakastaa niinkuin me toiset älyttömät ihmiset.
"Oikein, minä olen kuullut Svaningin kertovan, että äiti jonkun varomattomuuden kautta hävitti suuren osan." "On sääli Svaningia," sanoin minä ja sitä en valhetellut; "sillä jos saa tytön, joka on toiseen rakastunut, ei ole paljon parempi onnettomuutta." "Miten niin?" "Niin," aloin minä, "tietysti hän toivoi saavansa rahoja, mutta siinä hän pettyi.
Päivän Sana
Muut Etsivät