Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
"Minä toivon saavani kuulla sen." "On ruvettu luulemaan, että tuo Malm on taasen rohjennut Suomeen tulla, ja häntä vainotaan nyt. Kun hän on järkevä ja tarkka, en minä epäilekään, että hän välttää kiinni-ottamisen vaarat; mutta Suomi hänen täytyy jättää nyt ja vaikea on hänen pitkään aikaan takaisin palata. Aika tuo mukanansa monta lääkettä.
Nyt minulla, näet, sattuu olemaan sisar, joka on naituna Ruotsiin, ja tahtoisin mielelläni tietää, kuinka hän siellä menestyy, mutta matka sinne meren poikki on liian pitkä ja vaivaloinen. Koska olet niin näppärä räätäli, niin ompele kokoon Suomi ja Ruotsi Pohjanlahden yli, että voin pakinoida sisareni kanssa ilman tuota vaivaloista matkaa, sitte tahdon antaa Nillan vaimoksesi.
Suomi vapaaks, ryssät Ryssänmaalle! Suhahtivat poikain sukset, heidän painaessaan hyvään alkuvauhtiin. Eellä hiihti vallesmannin renki, selässänsä ainut luotipyssy, retkikunnan ylpeys ja aarre. Kaksitellen taikka kolmitellen painoi pojat hänen perässänsä mainetöihin palavaisin mielin. Keltä morsian jäi naapurihin, keltä salaisesti rakastettu, mutta naisia nyt muistamahan aikaa ollut ei.
Jonkin neljännestunnin noustua harvenivat ja pienenivät puutarhat ja etelän puut, siellä täällä vain jonkin talon edustalla oli omena- ja kirsimarjapuita. Oltiin arviolta noin Keski-Euroopassa. Kuljettiin hetki, kuljettiin kaksi, niin jopa hetkenä kolmantena oli tultu Itämeren yli. Terve Suomi, oi terve Pohjola! siinähän on koivu, tuossa petäjä, tässä kuusi!
Ja Amerikan maa se lämmin maa, ja Suomi on vilunarka ja, Neekeritytöt ne sanovat: voi Suomen poika parkoja!
Poiat kansan urhokkaan, min verta joi jo Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan multa, viel' on Suomi voimassaan, voi vainolaisen hurmehella peittää maan! Pois, pois, rauhan askar, jää! Jo myrsky käy, jo tanner järkkyy, syöksee tykki surman tulta. Eespäin rinnan rientäkää! Meit' urhoiks isäin urhohenget tervehtää. Kaunista näin ei meillä tietä toista! Rynnätä päin on riemu rohkeoista.
Tule, ennen taistelo kuin salamurha! Ei ole taistoa, missä ei miestä. Kantanut ei suotta Suomi orjan iestä, aatteilla, tunteilla tääll' on orjanleima, outo jalon ylpeys, elonriemu reima. Miksi suuta halkaista täällä sanoin suurin? Orja olet kytketty maahan ikijuurin!
Hän oli sairastanut, joutunut nälkäkuoleman eteen ja lähtenyt paluumatkalle lämmittäjänä valtamerilaivalla, sen konehelvetissä helvetinkoneessa, jonka oli toivonut räjähtävän päästäkseen aaltojen viileyteen syntinen ajatus ... huh! Terve! Maljanne! Eläköön Suomi! Muut nauroivat niinkuin hänkin. Mutta hänen hilpeydessään oli kuitenkin jotakin tehtyä ja pinnistettyä.
Hampaan luske, Ruohon ruske Nurmell' äänen saada koitti, Puut ne huokui, linnut soitti, Juhla tyyn' ol' luonnossa, Melske öinen tauonna. Nuotti: Ur svenska hjärtans djup en gång. Oi Suomi, isän, äidin maa! Ei sua vieras sortaa saa, Ei vallat vääryyden: Kun olen jäsen kansasi, Sull' elän, kuolen, Suomeni, Tää ota heikko uhrini, Sä maani armainen.
Ja jos sitten tähden Taas näen koittavan Taivaallasi, Suomi, Armas synnyinmaan', Tyytyväisnä painallan Pääni kalman helmahan, Lepään povessas Kultakukkanas. LAPSEN SYD
Päivän Sana
Muut Etsivät