Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. toukokuuta 2025


" voittoon soit mun sotajoukot viedä, mun, joka vaivoistani vapisen; ruumiini raihnas ponnistust' ei siedä, mit' oisin yksin saanut toimehen? Nyt miehill' äsken saarretuill' on voitto, ja Suomellemme vapauden koitto on viritetty toimestani mun; mut voiton, voiman annoit Sinä yksin, Jumala, veli, millä nimityksin Sua maininnenkin, kunnia on Sun."

Jo on karhu kaatununna; keihäs sattui rintahan; ukko nukkuu uupununna sikehintä untahan. "Riemuellen, soitatellen viekää saalis kotihin!" Vaan kun verivainolainen Suomellemme rynnättää, silloin saalis toisellainen, veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, toinen raudan teräväisen tempoaa. Verihinsä kohta nääntyy kuka meitä vastustaa, kenpä pakosalle kääntyy, senkin suksi saavuttaa.

Kaikukohon laulu maamme, Niinkun ukko jyrisee; Edespäin nyt astukaamme. Sydän lämmin sykäilee; Laulusta me voiman saamme, Laulu syömmen aukasee. Siis nyt käsi käässä teemme Laulain valan kallihin: Veri, henki Suomellemme; Terve maamme rakkahin! Kevätlaulu. Niitty jälleen vihannoipi, Nurmi kukkii tuoksuen. Peipon riemusävel soipi, Leivo lentää laulellen.

MUISTUTUKSIA: Kun laulu "Ylioppilasten laulu", vaatii lopussa edellisten sanain toistamista, niin olkoon seuraava suomalaisille laulukunnille ohjeeksi: "Veri, henki Suomellemme: Teemme, Veljet, valan kallihin." Laulussa "Laulajain lippu", tulee eräissä äänissä poisjätettäväksi seuraavat sanat: 7 rivillä sana: veljet. 8 " " viini. 19 " " riemuin. 26 " " etsin.

Jo on karhu kaatununna; keihäs sattui rintahan; ukko nukkuu uupununna sikehintä untahan. "Riemuellen, soitatellen viekää saalis kotihin!" Vaan kun verivainolainen Suomellemme rynnättää, silloin saalis toisellainen, veikot, meitä hiihdättää. Käsi sauvan, toinen raudan, teräväisen tempoaa. Verihinsä kohta nääntyy kuka meitä vastustaa, kenpä pakosalle kääntyy, senkin suksi saavuttaa.

Vasta vanhalla ijällä, Neljänkymmenen kohalla Yksin yöllä maatessani, Unetonna ollessani Muistui mielehen minulle Ruveta runon tekohon. Veli Suomesta sulosta, Ylimmästä ystävästä Ja varsin valaistuneesta, Jolle mielehen jolahti Nuorin veljensä nujompi Etelässä Inkerissä, Isännän asunnon luona, Läsnä Pietarin pihoja: Suloiselle Suomellemme, Vanhimmalle veljellemme

Vasta vanhalla ijällä, Neljänkymmenen kohalla Yksin yöllä maatessani, Unetonna ollessani Muistui mielehen minulle Ruveta runon tekohon. Veli Suomesta sulosta, Ylimmästä ystävästä Ja varsin valaistuneesta, Jolle mielehen jolahti Nuorin veljensä nujompi Etelässä Inkerissä, Isännän asunnon luona, Läsnä Pietarin pihoja: Suloiselle Suomellemme, Vanhimmalle veljellemme

Ja vapauttas jos vainotaan, äl' ollos toivoton: Sun hengen voimaas lannistaa on nyt jo mahdoton! Kuopion laulu- ja soittojuhlassa 18-20/6 1891. Keväinen hellä henkäys sai taaskin Suomellemme, Keväisen päivän paahtehet vei peitot järviemme, Vei järven jäät, ja nietokset ja nurmen nukan nosti, Ja inhan talven irnusäät ja tuiskut tuimat kosti.

Oi, jos nyt kaonnut kansa, Ennen ollut ja elänyt, Havajaisi hauastansa, Saisi kuulla kummempia, Ennen uskomattomia, Mitä on suotu Suomellemme, Mitä uutta uskottuna, Kun on suotu Suomen kieli, Korotettu korkealle. Tämä ihme innon tuopi Ja sanoja suuhun suopi, Kun on sorea Suomen kieli Kruunuhun sijansa saanut, Kun on markkoihin mahuttu, Hopeahan hohtavahan, Sekä vaskehen valettu.

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät