Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Ei siin muuta kuin astukaa kalliolakean vastaiselle syrjälle ja antakaa minulle toinen pistooli. Sen meistä, joka kaatuu, nielaiskoon koski vaahtoavaan kuiluunsa!" Eversti Stålsköld'iä värisytti. Kuitenkin astui hän tuolle pelottavalle paikalle ja antoi paroonille pyydetyn aseen. Parooni otti sen tyynesti ja lisäsi: "Tässä, tässä on meidän kohtalomme ratkaistava!
Mutta silmäys paroonin petollisiin kasvoihin, joka nyt, luullen ett'ei vastustajan huomio ollut häneen kiinnitetty, salavihkaa katseli Stålsköld'iä, viritti viimeksimainitussa taasen täyteen liekkiin sen hehkuvan mielikarvauden, joka oli pakoittanut hänen tulemaan tähän onnettomaan paikkaan.
Tällä matkalla sai Elvira Jakobsson'ilta kuulla onnettomuuden, joka oli kohdannut Stålsköld'iä, ja riemuitsevalla ilvehymyllä koetti Gyllenström kehoittaa häntä hänen taluttamanansa uskaltamaan laivankannelle katsomaan vaahtoavaa merta, jonka syvyyteen muinoin niin onnellinen kilpailija, sen pahempi, ainiaaksi oli kadonnut.
Mutta kapteeni Stålsköld'iä ei voitu taivuttaa ottamaan vastaan tätä luutnantin erittäin kohteliasta tarjousta, ja sittenkuin monta molemminpuolista sanaa oli vaihdettu, nousi luutnantti von D vihdoin oman hevosensa selkään ja kapteeni nyt hevosettoman ratsumiehen. "P nan ikävä seikka tämä!" sanoi luutnantti von D , kun he hiljaista ravia ratsastivat eteenpäin.
"Kuollut, ei, vaan ihkasen elävänä täällä!" vastasi portinvartija. "Oletko mielipuoli! Mitä kuningattarella olisi täällä tekemistä?" vastasi Jakobsson. "Hän on kysynyt kapteeni Stålsköld'iä. Mutta hiljaa! Hän tulee." Hän aukaisi oven ja sisään astui kuningatar Kristiina armollinen hymy huulilla ja talven puna poskilla.
Yht'äkkiä näyttivät hänen rauhattomat ajatuksensa löytäneen pelastuskorren, jota ne hapuilivat. Hänen terävissä kasvonjuonteissaan kuvautui pian haihtuva tyytyväisyyden loiste, josta tottuneen hovimiehen kuitenkin onnistui poistaa kaikki se iva, millä hän sydämensä syvyydestä katseli suoraluontoista, ritarillista Stålsköld'iä.
Paroonin palaaminen huoneesen keskeytti hänen ajatuksensa. "Minä olen valmis seuraamaan teitä, herra eversti", lausui tämä, hieman kumartaen, samassa kuin hän levitti mustan, avaran viittansa, joka hänellä oli olkapäillään, ikäänkuin vielä varmemmin vakuuttaaksensa Stålsköld'iä, että hän oli pitänyt sanansa ja aikoi aseettomana seurata häntä.
Myöskin näytti hän sillä välin unohtaneen kapteeni Stålsköld'iä kohtaan koituvan suosion kuten hänen itsekin, kun eräs tapahtuma sattui, joka taas saattoi kuningattaren ajattelemaan häntä.
Päivän Sana
Muut Etsivät