United States or Haiti ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän ei tehnyt minulle mitään hyvästinjätön merkkiä, kun minä nousin suuren harmajan hevosen selkään, joka odotti minua, vaan hän katseli ajatuksissaan minua kupristuneitten kulmainsa alta, ja hänen leukalihaksensa liikkuivat edelleen säännöllisessä tahdissa. Hänen jäykissä, ruskeissa kasvoissaan ja terävissä silmissään oli kylmä ja ilkeänviekas ilme.

Jesuiitta nousi ylös, salama välähti hänen terävissä silmissään, hänen pieni vartalonsa näytti kasvavan kyynärän pitemmäksi. Ylpeile, mitä ylpeilet, kurja kerettiläinen, huusi hän tulisella uskon vimmalla, ylpeile hetkellisestä vallastasi ja muserra meidät, jos voit! Mitä olit sinä eilen? Kourallinen lunta karuilla kallioillasi. Ja mitä olet oleva huomenna? Kourallinen tuhkaa, joka tuuleen hajoaa.

Hänen huulensa, jotka olivat yhtä verettömät, kuin hänen kasvonsa, liikkuivat innokkaalla nopeudella; hänen laihat sormensa siirtelivät heikosti rukousnauhan mustia helmiä; ja hänen silmänsä tähtäsivät ylipuolella alttaria olevaa taulua, jossa nähtiin Mater Dolorosa, seitsemän miekkaa sydämessä. Nyt ei ilmestynyt mitään tunnottomuutta terävissä kasvonjuonteissa ja vapisevissa huulissa.

Minä en muistellut, että sekin kuului "rihkamapuotiin", jota hän Dagobertin kanssa niin syvästi halveksi... Hänen säihkyvät silmänsä katsoa tuijottivat lakkaamatta yhtä samaa esinettä, herra Claudiuksen kasvoja, joka seisoi täydessä lampunvalossa palmun vieressä juuri yhtä suorana ja solakkana kuin sen kuorinen tyvi... Charlotten puhe ei ollut totta sinä silmänräpäyksenä ei ollut surmaavaa kylmyyttä noissa "terävissä läpitunkevissa silmissä". Kasvot olivat elävät ja punottivat sisällisestä liikutuksesta, vaikka rinnan yli ristissä olevat käsivarret tekivät hänet tyvenen ja liikahtamattoman näköiseksi.

Similaun'ia, tuota ruskeata jättiläistä täällä likellä, hyväili pieni valkoinen pilvi, joka lensi liiteli ystävällisesti vuoren luo, nousi ja laskeusi jälleen, kunnes viimein revittiin rikki hirmuisen kallion terävissä syrjissä. Wappu makasi nojaten kyynäs-päälleen, ja ajattelematta mitään seurasi hän silmillään pienen pilven liikuntoja.

Ottelun kestäessä en ollut joutanut miettimään olinko peloissani, mutta nyt kun kaikki jälleen oli hiljaista, ei ajatuksissani ollut sijaa millekään muulle. Ne pyörivät vain terävissä miekoissa ja kylmän teräksen kanssa.

Kellertävät, kiharat hiuksensa peittivät puoleksi hänen korkean otsansa, jonka piirteet, samoin kuin tuo eriskummallisen kirkas loistekin hänen terävissä silmissään, todistivat hänessä löytyvän paljon rohkeutta ja lujuutta, jota ei kovimmatkaan vastukset voi masentaa. Hänen ryhtinsä oli uljas ja hänen käytöksensä käskemään tottuneen miehen käytös.

Yht'äkkiä näyttivät hänen rauhattomat ajatuksensa löytäneen pelastuskorren, jota ne hapuilivat. Hänen terävissä kasvonjuonteissaan kuvautui pian haihtuva tyytyväisyyden loiste, josta tottuneen hovimiehen kuitenkin onnistui poistaa kaikki se iva, millä hän sydämensä syvyydestä katseli suoraluontoista, ritarillista Stålsköld'iä.