Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


Everstiluutnantti Stålsköld huomasi hänen alati sivullansa, valmiina auttamaan milloin ja missä sitä tarvittiin. Siten olivat he yhdessä asettamassa paikoillensa raskasta arkkua, joka uhkasi katkaista käsipuut. Everstiluutnantin kasvot olivat käännetyt mereen päin, ja kädellään nojautui hän toiseen harukseen; herra Mörk oli juuri hänen takanaan.

Onhan totta ... en tahdo kieltää ... että raamatun kirjoista saapi tiedon näistä kaikista... Mutta katsoppas Elsa, kuitenkin on nyt niin laita, ett'ei näistä asioista voi saada mitään aivan selvää käsitystä, jollei ole lukenut Ciceron de officiis. Tekisipä varmaankin hyvää tuollaiselle tottelemattomalle veitikalle, kuin sinä, saada lukea niistä! Enkö ole oikeassa, kapteeni Stålsköld?"

Taivaan Jumala se olet kuitenkin sinä, Kustaa!" Hän ojensi kätensä rannalle päin ja olisi langennut kasvoilleen veneestä, jollei eversti Stålsköld samassa olisi sulkenut häntä syliinsä. Tälle oli ollut silmänräpäyksen työ sinkauttaa parooni tieltään ja kiiruhtaa rakastettunsa avuksi.

Jos Stålsköld kävellessään paroonin kanssa olisi heidän ehdittyänsä sille mäennyppylälle, jonka ylitse suuri maantie kulki, silmäillyt ympärillä olevaa seutua, olisi hän himmeässä kuunvalossa nähnyt nämät varjot liikkuvan eteenpäin niityllä. Heti sen perästä kääntyi maantie, tehden äkkimutkan vastaiselle suunnalle, ja vasta etäämmällä kulki se suoraan koskea kohden.

Sittekuin kapteeni Stålsköld oli jättänyt äsken vihityt, joidenka avioliittoon hän mielettömän, hillitsemättömän rakkautensa kautta oli kylvänyt kirouksen pian orastavan siemenen, läksi hän, kovien omantunnon-vaivojen kiusaamana, kiiruusti häätalosta pois.

Kyyneleet silmissä katseli hän tuota harvinaista ryhmää edessänsä ja etenkin loi hän sanomattoman lempeitä silmäyksiä Elviraan. "'Taivaan armo' elää Jumalalle olkoon kiitos siiiä", sanoi hän. "Niin 'taivaan armo' elää, siinä sinä olet oikeassa", lausui Stålsköld, vielä melkein liikutuksen vallassa, "ja 'taivaan armo' on aina elänyt ja on aina elävä.

Kapteeni Stålsköld, jolla ei ollut vähääkään halua sekaantua otteluun, koetti päästä taistelevien sivutse, mutta huomasi sen pian mahdottomaksi, sillä nämät, otellen kaksi kahta vastaan, tulivat aina joko tahallaan tahi sattumalta kapteenin eteen ja sulkivat häneltä siten tien.

Kun nuot kaksi miestä olivat kävelleet kappaleen matkaa eteenpäin, seisahtui Jakobsson erään kaksinkertaisen kivirakennuksen portille ja sanoi: "Jos aikanne, ystävä everstiluutnantti, ei ole kovin täpärällä, niin menemme tänne hetkeksi". "Mikäs tämä on?" kysyi everstiluutnantti Stålsköld. "Anniskelupaikka, ravintola, miksi sitä sanonenkaan.

Fleming tuumaili kotvasen aikaa asiaa itseksensä eikä voinut olla sydämessänsä tunnustamatta, että kapteeni Stålsköld tavallansa oli oikeassa. "Jos itse olisin ollut tuollaisessa tilassa, niin luulen kautta Jumalan, että olisin tehnyt samoin kuin hän" jupisi hän. Sen jälkeen kysyi hän leppeämmällä äänellä, luulisiko kapteeni, tavatessansa miehen, tuntevansa häntä? "Sitä en usko vastasi kapteeni.

"Te olette oikeassa, Jakobsson", sanoi everstiluutnantti Stålsköld, ja istuutui taas. "Minulla ei pahaksi onneksi ole mitään muuta tekemistä, kuin odotella asioiden kehkeytymistä, ehkä sill'aikaa pelkään pahinta tapahtuvan Elviralle, ja vaikka mieluimmin tahtoisin saattaa asian pikaiseen päätökseen hänen kiusaajansa kanssa.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät