Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Koska se on ollut käsillä täällä, eivät upseerit, jotka ovat hoitaneet hovivartiota, ole pitäneet ryöväämisenä teoksen selailemista joutohetkinä. Tätä itse anastettua oikeutta olen minäkin käyttänyt". "Kapteeni Stålsköld ... murha-yrityksen esineenä", sanoi Kristiina ja näytti ajattelevan. "Olen muistavinani, että olen jotain kuullut tuosta.
"Minun tietääkseni ja ymmärtääkseni ei pitäisi kenenkään Hänen Majesteettinsa neuvon-antajista olemaan minun viholliseni, sillä en tiedä ketään heistä tavalla taikka toisella loukanneeni" vastasi kapteeni Stålsköld. "Olkoon sen asian laita miten onkaan, varma on ett'en suonut Hänen Majesteettiansa luopumaan tuosta mielipiteestä, joka näyttää minusta niin mahdottomalta, kuin koskaan mikään.
"Jättäkää seppä rauhaan nyt heti kohta taikka syyttäkää itseänne!" käski kapteeni Stålsköld. "Siihen emme voi suostua vastasi se yleisen rauhan ylläpitäjistä, joka seisoi häntä lähinnä, lisäten: Muuten olisi sopivampi, että olette meille avullinen meidän laillisessa toimessamme, kun että vaaditte meiltä sellaista."
Kapteenilla näytti, hänen ripeistä askeleistaan päättäen, olevan hyvin kiire. "Hyvää huomenta kapteeni! Mihin niin kiireesti", sanoi everstiluutnantti Stålsköld ja seisahtui. "Tuhat tulimmaista, everstiluutnantti hyvä!" vastasi kapteeni. Minua lähetetään, niinkuin olisin vainukoira, etsimään pa'enneen ketun jälkiä!
Kapteeni Stålsköld ei huomannut sitä pian katoavata hymyä, johon kuningattaren huulet vetäytyivät, kun hän puhui oikeasta uskosta. "Sitä paitsi olen pitävä huolta siitä, että sukunne otetaan ritarihuoneesen, jotta te, kapteeni Stålsköld, senjälkeen vastaansanomatta pääsette nauttimaan niitä etuja, jotka teille vapaasukuisena tulevat".
Ainoastaan aniharvat, kaikkein varakkaimmat heistä olivat varustetut edes vähänkään kelvollisilla aseilla. Eversti Stålsköld oli tämän joukkonsa kanssa saapunut pohjois Hämeen luonnon-ihaniin pitäjiin. Matkan rasituksista väsynyt miehistö piti lepoa erään vähäisen joen ylitse menevän sillan luona.
Sill'aikaa jatkoi everstiluutnantti Stålsköld matkaansa yhtä joutuisasti kuin tähänkin asti, ja saapui enemmittä mainittavitta mutkitta Kalmar'iin. Sinne saavuttuaan lähti hän heti satamaan katsoaksensa saattoiko mitenkään päästä veneellä
Suomessa hänellä oli sukuperintönsä, siellä oli hän jotakin, oli Stålsköld Horn. Hän rakasti pikku kaupunkiansa ja lääniänsä, josta hän voi kuten ennen muinoin Pietari Brahe sanoa: minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen.
Vastenmielisesti ja ainoastaan estääksensä kaiken mahdollisuuden tiedustelemiseen, oli parooni nyt päättänyt ryhtyä siihen toimenpiteesen, joka taasen saattoi hänen vankihuoneen kolkkojen muurien ulkopuolelle. Parooni Gyllenström ja eversti Stålsköld jatkovat matkaansa, jonka edellisessä olemme nähneet heidän alkavan.
Kapteeni Stålsköld nojasi nyt kotvasen aikaa polttavan otsansa käteensä. Sitte nousi hän seisoallensa ja sanoi: "Niinhän se olkoon! Te olette langettaneet tuomionne ylitseni, kunnioitettava rouva, ja olette sen tehneet syystä, sillä minä huomaan nyt, vaikka valitettavasti liian myöhään, että olenkin menetellyt niinkuin narri. Teillä on todellakin syytä halveksia minua.
Päivän Sana
Muut Etsivät