Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
"Sinä suoritit tehtäväsi oikein miehen tavalla, hyvä sepposeni; en ole milloinkaan eläissäni nähnyt mokomaa taistelua, kuin tuo sinun taistelusi noiden poliisien kanssa!" lausui kapteeni Stålsköld leikillisesti, pistäen miekkansa tuppeen ja valmistautuen jatkamaan matkaansa. Mutta seppä tarttui hänen käteensä ja sanoi: "Jalomielinen pelastajani!
Everstiluutnantti Stålsköld ylläpiti ankaraa kuria miehistössänsä, mutta ett'ei hän kuitenkaan kaikilla ponnistuksillansa voinut estää heitä tekemästä lukemattomia vallattomuuksia, jotka ennen muinoin sodan aikoina olivat niin tavallisia, että sotilaat pitivät niitä milt'ei luvallisina ja kohtuullisina, saatamme helposti ymmärtää.
Anna minulle kirje, sanoi hän jyrkästi, ja hänen äänellään oli kireä sointu, sellainen kuin lasin kirskahtaessa rikki. Hän otti kirjeen, meni huoneesensa ja sulki ovensa. Hän kävi istumaan sohvaan kantaisän Stålsköld Hornin muotokuvan alle. Vastapäätä oli Bredan runsaasti värittämä kuva kolmannesta Kustaasta, joka näytti punakkana ja vihastuneena katselevan suosikkinsa pojan poikaa.
Ja kuitenkin oli melua todellakin syntynyt siitä, että everstiluutnantti Stålsköld vahingossa satutti oveen, silloinkuin kääntyi pois lähteäkseen, jonka tekikin niin varovasti ja joutuisasti, että hänen huomaamatta onnistui päästä ulos.
Muuten tämä perhe ei juuri sovi teille, kapteeni Stålsköld, ja minä näkisin kernaimmin, että te niin pian kuin suinkin pääsette pois täältä, sillä huolimatta siitä, että se on porvarillinen, on minulla myöskin muita syitä, joidenka tähden en hyväksy teidän oloanne täällä!
"Menkää te edeltä, herra ylipäällysmies. Minä ilmoitan, että olen äkkiä ruvennut voimaan pahoin, ja sitten seuraan teitä". "Tämä tuumamme on monessa suhteessa oivallinen. Ei olisi hyvä, että meidän nähtäisiin kulkevan yhdessä. Tuolla ulkona odotan teitä". Sitten kuin ylipäällysmies oli lausunut nämät sanat, lähti hän pois, mutta everstiluutnantti Stålsköld jäi vielä hetkeksi ikkunanloukkoon.
"Voi taivaan herra, ole minulle armollinen!" huudahti Elvira ja peitti kasvonsa käsillänsä. Kapteeni Stålsköld kääntyi ja seisoi nyt silmätysten valtiokamariherraa, paroni Gyllenström'iä vastaan. Tämä oli hiljaan hiipinyt huoneesen juuri sinä hetkenä, jolloin Elvira lausui onnettoman tunnustuksensa. Kapteeni Stålsköld kavahti taaksepäin, kun hän näki paronin, ja vaaleni.
Jahaa julistamme täten Haapakosken rälssitilan, Hilnäisin verotilan, siihen kuuluvat Kiiskon, Vanhankylän ja Vainikan sekä Vahvaniemen tilat j.n.e., j.n.e. niin, nuohan kaikki sinä tiedät vanhastaan ja vapaaherra käänsi lehden ja korotti äänensä sukuperinnöksi vapaaherrallisessa Stålsköld Hornin suvussa Haapakoskella. No ihmettä! Ja provasti hypähti ylös hyvin kummastuneena.
"Vieläkö teidän äitinne on elossa, kapteeni Stålsköld?" kysyi hän, saadaksensa keskustelun alkuun. "Vielä on" kuului lyhyt vastaus, mutta miehellä, joka pelkäämättä oli katsellut verenhimoisia Kroaatteja ja Walloneja kasvoista kasvoihin, ei nyt ollut tarpeeksi rohkeutta nostamaan silmiänsä lattiasta.
Nimeni on Stålsköld, olen kapteeni Hänen Majesteettinsa sinisessä rykmentissä." "Perhana! Oletteko kapteeni Stålsköld! Tämä hiton pimeä ja sade estävät tuntemasta vanhoja ystäviä ja tuttavia! Kuitenkin tuntui äänenne minusta tutulta." "Kiitän onneani, että tapasin teidät, luutnantti von D !" huudahti kapteeni Stålsköld.
Päivän Sana
Muut Etsivät