Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
Siis huomenna kahdeksan aikaan, ellei Buddenbrock ole, kuten toivon, sitä ennen lähtenyt. Mutta, intti Sprengtport, otaksutaan ettei hän ole vielä lähtenyt eikä käske sinuakaan lähtemään. No, annan hänelle sitten vielä 10 20 tuntia. Ainakin sunnuntai-aamuna on hän silloin Lappeenrannassa. Niin me laskemme, vastasi Sprengtport synkästi.
Ennen taisteli hän urhoollisesti niinkuin muutkin. Löfving. Siihen aikaan tempasi virta hänet mukanaan siihen suuntaan. Nyt se vie häntä toiseen suuntaan. Kuolleet kalat kulkevat aina virtaa myöten, ja ylipäällikkö on kuollut kala. Sprengtport oli vaiti. Vastenmielistä oli hänestä synkistää varjoja muutenkin jo niin himmentyneen Lewenhauptin ympärille.
Sprengtport ei vastannut, ja kun Buddenbrock huomasi, ettei hän aikonut myöntää eikä kieltää, rupesi hän uudestaan moittimaan Wrangelin anteeksiantamatonta julkeutta, kun hän vastoin kaikkia käskyjä riensi Lappeenrantaan. Hänen olisi pitänyt totella ja odottaa. Odottaa! huusi Sprengtport ylenkatseellisesti. Luuletko että Lascy olisi odottanut? Mutta mitä sinä itse odotit?
Kyyneltynein silmin katseli äiti poikaansa: Sanotko minua joskus kovaksi? kysyi hän nukkuvalta lapselta. Kuulepa sinä pikku Yrjö Maununi, sinun äitisi on uhraamaisillaan sinut, ja isäsi tuntee jo tuskaa sinun kärsimyksistäsi. Mutta Sprengtport vastasi vakavasti: Jos hän sen kautta tulisi kärsimään, siitä en välitä, sillä kaikkien meidän täytyy kärsiä.
Ainoa ajatuksemme olkoon sota. Ei, huusi Fröberg, ei, ei mitään sotaa. Täällä ei voi kukaan taistella. Herra eversti, keskeytti Sprengtport, tänään on teillä ollut päivänne ja nyt tulee minun. Vaadin käskyä ja vaadin miehiä nevojen uudestaan tekemiseen. Lascy saattaa olla täällä minä hetkenä tahansa, ja silloin on korjaaminen myöhäistä.
Jospa aikojen myrskyt nostaisivat heidän siipiänsä ja osoittaisivat, mitä tulee tehdä kansan hyväksi. Synkkä oli aika, mutta oli toki vielä yksi rehellinen mies, niinkauan kuin hänen ainoa veljensä Heikki Sprengtport oli elossa.
Sprengtport teki torjuvan liikkeen kädellään: Asiaan, jos tahdotte että siedän tätä. Attila. Hyvä! katsokaa tätä samaa Hollantia millainen se nyt on kolme ihmispolvea taistelujensa perästä. Vapaana ja onnellisena kansana omassa maassaan saattaa se tehdä muitakin onnellisiksi.
Sprengtportin voimat olivat nähtävästi lopussa, hän olisi tarvinnut lepoa. Mutta Buddenbrockilla oli liian paljon sydämmellään voidaksensa kantaa sitä yksin, ja sentähden alkoi hän uudestaan: Sinä kohtelet minua aivan kuin valehtelijaa, petturia. Toinen pysyi äänettömänä. Sellaistako, Sprengtport, ystävyytesi onkin?
Mutta hän koettaa itse ja muiden kautta eksyttää Lewenhauptia. Sillä tiellä vie hän varmimmin meidät kaikki perikatoon. Sprengtport. Jätä semmoiset puheet! Sellaista ei saa koskaan lausua ilman todistuksia. Löfving. Ikäänkuin niitä ei olisi riittämään saakka. Sprengtport. Siinä tapauksessa esitän minä vastatodistuksia. Buddenbrock ja minä olemme vanhoja tovereita.
Yksin Sprengtport lähestyi ylipäällikköä iloisella luottamuksella. Asemamme täällä on oivallinen, sanoi Lewenhaupt. On tosin, teidän ylhäisyytenne. Tahtoisin sanoa sitä mahdottomaksi valloittaa, ellei julkinen kavaltaminen saa kaikkea mahdolliseksi. Siten jouduttiin kysymykseen veden alle upotetuista nevoista, ja Sprengtport kehoitti Lewenhauptia omin silmin tutkimaan tilaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät