Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
Hänelle ehkä annetaan koko Suomi lahjoitusmaaksi, jos hänen onnistuu houkutella kansa luopumaan laillisesta kuninkaastaan. Astukaa alas, neiti Sprengtport! huusi Löfving, joka kaukaa huomasi hänet. Alas toki, en vastaa enään hengestänne. Ei ole tarviskaan, vastasi Maria, sillä nyt on sanottu se mikä oli sanottava, se mikä ei enään voi kuolla.
Tätä onnea ei Ruotsi eikä sen kuningas meiltä kiellä palkinnoksi siitä, mitä olemme heidän puolestaan tehneet. Leena. Parempaa emme saa, mutta kyllä Buddenbrock nousi kyllästyneenä. Jättäkäämme nuo sikseen, sanoi hän. Neiti Sprengtport ymmärtää keisarinnaa, ja minä jätän tuon suuren tehtävän hänen käsiinsä, kun manifesti julaistaan Suomen kansalle.
Silloin muutti perhe virkataloonsa Ruovedelle, ja kun Sprengtport muutamia vuosia sen jälkeen sai perinnön äidin puolelta, osti hän Gammelbackan säterin, ja sai siten toteutetuksi hartaimman toivomuksensa päästä oman turpeen omistajaksi Suomessa. Mutta tätäkään kotia ei valaissut enään onnen aurinko.
Löfving katsoa tuijotti häneen kysyväisenä. Hän ei käsittänyt majuria. Sprengtport. Kuinka moni mies onkaan, samoin kuin Buddenbrock, raukka vaimonsa edessä. Ei se ole mikään salaisuus, että paroonitar Buddenbrock ohjaa miestänsä kovalla kouralla. Hän määrää maalin, johon hänen tulee pyrkiä, hän liehtoo hänen kunnianhimoansa ja itseensäluottamusta, ja hän pitää huolta suvun tulevaisuudesta.
Miehistö lienee heittänyt takitkin yltään. Olimme heittäneet sydämmemme, henkemme! huusi Sprengtport kiihtyneenä. Mutta Buddenbrock jatkoi järkähtämättömänä: Olkoonpa, että Wrangel salli semmoista; minulle se ei olisi käynyt. Syys on tulossa; rankkasade olisi voinut kastaa miehet läpimäriksi, mikä kahdeksan penikulman taipaleella olisi voinut tuhota koko kolonnan.
Viimeisessä hädässä oli Löfving, tuo mainehikas sissi, lähtenyt Suomesta, mutta kuitenkin keveämmällä sydämmellä, kun Martti oli joutunut majurin luo, joka oli luvannut pitää hänestä huolta. Ja sen lupauksensa oli Sprengtport uskollisesti täyttänyt.
Buddenbrock, joka huomasi minkä katkeran vaikutuksen nämä sanat tekivät moneen läsnäolijaan, yritti saada Lewenhauptia vakuutetuksi siitä, että johonkin täytyi ryhtyä, mutta se tapa, jolla hän esitti mielipiteensä tuntui kreivistä loukkaavalta, ja hän luuli arvonsa vaativan häntä pysymään sanoissaan. Sprengtport ei saanut käskyä.
Raadellut ruumiimme todistavat kuinka olemme isänmaata palvelleet. Rauhoitu, Sprengtport, pyysi Wrangel. Jos Lewenhaupt ja Buddenbrock ovat anoneet saada käydä Ruotsin hamerykmenttien edessä ja luulivat meidänkin niihin kuuluvan, niin on se uusi todistus Hattujen tyhmyydestä.
Mutta Sprengtport ei hellittänyt: Semmoisista sankareista, jotka taistelevat ainoastaan omanvoiton pyynnöstä, tulee tyranneja kaikkia muita kuin itseänsä kohtaan ja veren imijöitä, kun kuka heidän valtaansa joutuu. Majuri vaikeni ja viittasi liikutettuna sotamiehiin, jotka häämöittivät metsänlaidassa. Mitä luulet nyt noiden tuntevan? Heistä ja heidän isänmaastansa oli puhe.
Täytyy olla mielipuoli tahi yksinkertainen kuin Myssy, jos ei näe missä syy on tahi ainakin ettei se ole minussa. Buddenbrock vaikeni ikäänkuin varmana voitostaan, eikä Sprengtport vastannutkaan. Huulet tiviisti suljettuina tuijotti hän liikahtamatta eteensä. Vastaa minulle, Sprengtport, pyysi kenraali. Etkö usko minua? En, vastasi majuri lyhyesti ja kylmästi. Hetken äänettömyys.
Päivän Sana
Muut Etsivät