Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
HUKKA: Sota tulevi! KARHU: Siispä käännän kylkeäni. LOUHI: Hukka, hurmehen hakija, ahma, ahneuden kuningas, ilves, herra ilkeyden, kärppä, löyhkääjä kateuden, kavaluuden kaunis kettu ja vihankin villikissa oletteko kaikki täällä? PEDOT: Kaikki täällä!
Kun he nyt, kuten hänen tahtonsa oli, olivat yhtyneet, sanoo hän tulleensa konsulin lähettiläänä Boccholta kysymään, oliko hänellä rauha vai sota mielessä? Nyt käskee kuningas, niinkuin neuvottu oli, hänen kymmenen päivän perästä palata; hän ei muka vielä ollut mitään päättänyt, mutta silloin hän olisi vastaava. Sitten molemmat läksivät pois leiriinsä.
TOPRA-HEIKKI. Mitäs te sitten jankkaatte joutavia. KUNNARI. Kun sinä ehdottelet niin kamalia. Ajatteleppas, Topra TOPRA-HEIKKI. Se ei enää ajattelemisista parane. Eikä pitkistä tuumista. Päivän selvä asia. Rikkaat meitä ahdistavat, me ahdistamme heitä vastaan. Syntyy vaan tavallinen sota, ja sotaa ovat ihmiset ennenkin käyneet, maailman alusta saakka. Tämä ei ole sen kummempaa.
Hän oli itse ilo ja riemu; hän nauroi, joi itse ja kehoitti vieraitansa juomaan. Hän kulki salin, jossa joukko sota- ja kaupungin herroja löi korttia, ja kamarien välillä, joissa toiset istuivat tupakoiden ja juoden. Hän huoli yhtä vähän kuin hänen vieraansa sateesta, joka tulvanaan valui alas, ja ukkosesta, joka jyrisi leimuten pilvissä; hän korotti ääntänsä, jotta kuuluisi.
Nyt hän tullut maalaamaan on Kives-ruukin väkee.» Huhut tuosta kummalliset kautta kylän kulki, kuiskittihin, kuunneltihin, kerrottiin jo julki: »Uloskäynyt uusi laki on nyt keisarilta: Maalattakoon kaikki kasvot Suomen asujilta! Tytöt pannaan tynnyriin ja pojat tervapyttyyn, ettei tunne turkkilainen, koska sota syttyy.»
Minä en suinkaan soisi Jumala hyvin tietää, etten olisi sitä koskaan suonut että minun tähteni sota syttyisi Ranskan ja kotimaani Burgundin välillä ja että ihmishenkiä menisi hukkaan minunkaltaiseni tähden. Minä vain pyysin lupaa erota maailmasta ja lähteä Marmoutiers'in luostariin tai johonkin muuhun pyhään paikkaan.»
Koko roomalainen sotajoukko oli tänä päivänä ottanut asemansa kukkulalle missä temppeli seisoi ja roomalaiset sota liput olivat istutetut savuaviin raunioihin. Suuri uhri oli toimitettu heidän epäjumalillensa ja raikkaat riemu huudot ilmaisivat Titon voittoa.
Eräitä kuukausia sen perästä sota Wenäjän ja Länsiwaltain wälillä oli loppunut. Uusi rauhallinen aika oli tullut Wenäjälle ja sen kanssa uusi wapaampi henki oli puhaltanut Wenäjän suuren waltakunnan yli. Ensimäisessä ilossa siitä pitiwät Ernest ja Luisa häänsä Pietarissa. Miten onnellisiksi he tuliwat siitä ei tämä kertomus wirka mitään.
Tosin olimme kauvan kuulleet kuinka sota raivosi maan toisissa osissa, mutta meidän seuduillamme tuntui raskaimmasti se sota, jota käytiin kaukaisissa maissa. Joku tuhat-luku miehiä sai mennä Suomea puolustamaan, samalla kuin ainoasti siitä seudusta maatamme muutamien vuosien kuluessa nostettiin puoli sataa tuhatta, ja lähetettiin vieraille maille.
Rinnakkain? Hyljänneet on kaikki mun, ei ystävää, on kaikkein kanssa sota, vastassain vihan myrkyllisin ota; mun kanssain kestättekö taistelun? Mun tieni tallaava on tapoja, siell' lamaa jalkaa jäytävimmät niteet; *siell'* lippuni, kuin muut, oon nostava, armaani sormeen solmin kultasiteet! Vetää sormuksen sormestaan, ja pitää sitä koholla ilmassa. äärimmäisessä jännityksessä. Sen tahdotteko?
Päivän Sana
Muut Etsivät