Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
"No, Hänen nimensä kautta, jota enimmän taivaassa pelkään," kristitty sanoi, "ja sen vaimonpuolen muiston kautta, jota tässä mailmassa enimmän kunnioitan, etkö ole erehtynyt ja sokaistu pakana! Tuo timanttisormus, jota sormessasi kannat, sitä epäilemättä pidät äärettömän kallisarvoisena?"
"Saladin on jalomielinen", vastasi emiiri, "eikä kannusta vireää hevosta hyppäykseen, jota se ei voi tehdä. Tule telttaani", lisäsi hän, "niin olet heti saapa valepuvun niin tutkimattoman kuin sydänyö, niin että voit liikkua nazarenein leirissä yhtä turvallisesti kuin jos sinulla olisi Giougin sinetti sormessasi." Arvaten Gygen sormus. Neljäskolmatta luku.
Sinä et olekkaan runoilija Villon, vaan loihtija Parapharagaramus, ja kannat semmoisena sormessasi sormusta, joka saa ihmeitä aikaan." "Eikö nämä ihmeet saa sinun uteliaisuuttasi vireille?" "Ei vähääkään. Minä mukaudun suostumuksiimme: tiedottomuus, salaperäisyys! Yksi ainoa kohta minua huolettaa." "Mikä sitten?" "Koska syömme suurusta?" "Ensi postipaikassa ... hätäisesti." "Hiisi olkoon!"
"Anna anteeksi, Annani, hajamielisyyteni, tulin näet ajattelemaan majurin sanoja, jotka hän kuiskasi minulle sormuksen annettuansa". "Mitä hän sanoi, sano, sano, Ristoni?" Majuri sanoi: 'sormuksen sormessasi sain äidiltäsi, se on kallis kappale sekä sinulle että minulle'. Kun näki, että hämmästyin, jatkoi hän: 'Vaiti, vastedes saat ehkä tietää enemmän'".
Mitäs saakelia sinä veikkoseni pidät sormessasi tuommoista taivaan tähteä, ja sitten vielä vaadit ett'ei sitä huomattaisi! Mahdotonta! Jatka veikkonen, jatka! kiiruhti d'Artagnan, sillä totta tosiaan, kylmäverisyydelläsi kidutat minut kuoliaaksi! Me jaoimme tuon timantin kymmeneen sadan pistole'n suuruiseen osuuteen.
Et saa näyttäytyä kasvojeni edessä ennenkuin sormessasi on vihkisormus." "Kiitän sinua, herra, koko sielustani ja mielestäni." "Oi, kuinka suloista on tehdä ihmisiä onnellisiksi!" huudahti Nero. "Soisin, ettei minun muuta tarvitsisikaan tehdä." "Suoppa meille vielä armonosoitus, oi jumalallinen," pyysi Petronius. "Ilmoita tahtosi Poppaeankin kuullen.
Annikilla oli sulhanen nuori, jota hän rakasti kaikesta sydämestä. Tämä oli äsken matkustanut pois etelämaihin ja luvannut kolmen vuoden kuluttua takaisin tulla häitä viettämään, jos vaan Annikki niin kauan hänelle uskollisena pysyisi. Mennessänsä pani hän morsiamensa sormeen sormuksen kultaisen, sanoen: 'Takaisin tullessani, jos se ei sormessasi enään ole, niin et ole minulle uskollinen ollut.
"Kauniisti sinä puhut, Manlius; mutta minä näen sormessasi sormuksen kiiltävän, jossa on niin kalliita kiviä, ettei ole miehellä tapana semmoista pitää, jos ei se ole naisen sormesta hänelle annettu." "Oikein sinä päätätkin. Tämän sormuksen on minulle antanut nuori nainen, ja syy siihen, että sitä sormessani pidän, on sinun."
Majuri otti liivinsä taskusta kaksi kultasormusta ja jakoi ne nuorten välillä sanoen: "Vaihettakaa nyt sormuksia. Herra siunatkoon teitä, rakkaat lapseni!" Riston korvaan kuiskasi majuri: "Sormuksen sormessasi sain äidiltäsi, se on kallis kappale sekä sinulle että minulle." "
Mutta mitä sinä enää saatoit pelata, kun sinulla ei enää mitään ollut? Kyllä sentään, kyllä sentään, veikkoseni; vielähän meillä oli jälellä tuo timanttisormus, joka säihkyy sormessasi ja jonka minä eilen huomasin. Tämä timanttisormus, huudahti d'Artagnan, peittäen pikaisesti sormuksen kädellänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät