Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025


Hyvää yötä, Sa armas prinssi! Enkelien joukot Sinua rauhan maahan laulakoot! Miks täällä rummut soivat? FORTINBRAS. Mitä tämä? HORATIO. Mit' etsitte? Jos jotain kauheata Tai hämmästyttävää, sen täällä näette. FORTINBRAS. Tuo tappo huutaa murhaa. Korska kuolo, Mik' on nyt juhla ikiluolissasi, Kun yhdell' iskull' olet surmaan syössyt Noin monta ruhtinasta?

Sanalla sanoen, vastakohta saksalaiselle sunnuntaille on niin täydellinen, ett'ei sitä kyllin jyrkästi voi kertoa. Sen uskoo vasta omin silmin nähtyään. Monien ja moninaisten kirkkojen oivaäänisten kellojen soitanta ja lintujen liverrys ovat ainoat äänet mitä kuulee ylt'ympäri. Mutta englannin kirkonkellot soivat, ainakin meidän saksalaisissa korvissamme, enemmän iloisesti kuin juhlallisesti.

Iloisesti soivat kellot pienoisessa Brieg'in kaupungissa, ja kadun yli liehuu lippusia poikittain, ja kaikkialla kuuluu pyssyn pamahduksia ja messinki-torvien helisevä soitto. Viini-tynnyreitä, koristettuina kirjavilla nauhoilla, on vieritetty kadulle kirjavan teltin alle ravintolan edessä, ja jokainen, joka haluaa, saa mielensä mukaan nauttia iloa ja riemua.

Klo 5:ltä illalla oli soittoa ja tanssia hänen majesteettinsa leskikuningattaren luona, jossa tanssittiin ympyriäisessä huoneessa. Tavallisessa ruokapöydässä söivät sitten ylhäisistä niin monta kuin siihen mahtui, ja ylhäällä naisväen huoneessa oli vielä pöytä neljine vateineen ja makeiskekoineen valmistettu 18:lle hengelle.

Siirtyy silloin muudan seinäverho, siihen Irjan hahmo piirtyy kaunis niinkuin kultaperho, jok' ei kehrää, tee ei työtä; kysyy: »Oonko kyllin soma? Jos en, sanon hyvää yötäHymyy Hurtta: »Oothan omaVaan ei ketään kuulu. Soivat silloin tiuvut heljät tieltä, on kuin korskuis orhit oivat: varmaan saapuu vallat sieltä!

"Tuolla ulkona on kiulussa maitoa", virkkoi Pekka tullessaan sisälle. "Ota se sisään!" "Onko teillä hierintä?" kysyi tyttö. "On", sanoi Pekka ja laski miettiväisenä päänsä käsien varaan. Sitten he söivät samasta kupista, nuolivat lusikkansa tarkoin ja panivat ne seinässä olevaan lusikkahaukkaan. Niin oli yleinen tapa suomalaisten ja ruotsalaistenkin kesken.

Sitten herra Heinrikki Läksi Lallolan talosta, Lapset lauleli jälestä, Lapset laiskat Lallolassa: "Jo kävi meillä ihmisiä, Joivat tynnyrist' oluen, Kakun söivät kammarista, Laoit heiniä laosta, Heiniä hevosen syöä, Kannoit kauroja lisäksi."

Meillä oli ollut pitkä ja väsyttävä kävelymatka ja vatsani vaatimukset alkoivat tulla yhä tuntuvammiksi. Tulimme sitte erääseen paikkaan hyvin kapean ja likaisen kadun varrelle, jossa mies, paidanhihat ylös käärittyinä, hiki otsassa, hyvin innoissaan ja vakavana paistoi kauniita kotletteja, joita ohi kulkevat, ahnaat ruokavieraat himokkaasti söivät.

Minä heräsin suurimmassa kauhistuksessa, ja miettiessäni tätä ihmeellistä unta, tuli yhtäkkiä huoneeni niin valoisaksi kun sata aurinkoa olisi siellä paistanut, ja tämä yliluonnollinen loiste häikäisi silmiäni. Samassa laskeusi läpinäkyvään pukuun puettu enkeli sänkyni eteen. Hän katsoi minuun sanomattoman lempeästi. Vihdoin alkoi hän puhua, ja sanat soivat kun kanteleen äänet hänen huuliltansa.

Kuullaan mainittavan vuosia, jolloin nälänhätä, rokko ja punatauti olivat tehneet suuria tuhoja sekä ruotsalaisten että suomalaisten keskuudessa ja varsinkin sanotaan vuotta 1699 kauheaksi. Suomalaisista kerrotaan: "Vanhemmat söivät lastensa ja lapset vanhempiensa ruumiita."

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät