Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Ja kun ukko ei siihen virkkanut mitään, vaan voiteli kenkiään entistä miettivämmin, lisäsi hän: "Ei sitä nyt sarkahousuissa voi mennä urheilemaan herrasseurassa ja muualla." Syntyi äänettömyys. Vihdoin kysäsi ukko: "Sitäkö sinä vallesmannin tyttöä taas tarkotat?"
"Sitäkö en tekisi?" kysyi Thorbjörn hellästi hiljaisella äänellä. "Et, et: sinä et huoli neuvoistani, sinä tiedät, mikä meidät voi yhteen saattaa, ja kumminkaan et sitä tee. Minkätähden et?" Ja kerran alkuun päästyään pitkitti hän yhtä mittaa: "Herra Jumala, jos tietäisit, miten olen odottanut sitä päivää, jolloin saisin sinut nähdä Päiväkummulla.
Sinua! *Rebekka*. Niin, herra rehtori. Rosmer ja minä me sinuttelemme toisiamme. Suhteemme toisiimme on johtanut siihen. *Kroll*. Sitäkö minun piti jäämän tänne kuulemaan? *Rebekka*. Sekä sitä että vielä muutakin. Mikä on tarkoitus tänpäiväisellä käynnilläsi? *Kroll*. Minä tahdoin kerran vielä hillitä sinua ja voittaa sinut uudestaan puolellemme. Sen jälkeen, mitä tuossa on luettavana?
»Naapuripitäjästä hän oli, Selän toiselta puolen», selitti Leena. »Kanttorin poika.» »Todellakin. Hänellä olikin kaunis lauluääni», sanoi lehtori. »Hän esiintyi usein iltamissa täällä soololaulajana. Hänen bravuurilaulujaan oli tuo, jonka sinäkin, Kirsti, niin hyvin laulat: 'Tuonne taakse metsämaan'. Hyvin miellyttävä, kelpo poika.» »Sitäkö lehtori tarkotti?» kysyi Leena.
Kiukuissaan sieppasi hän silloin apehangon, viskasi sen nurkkaan ja ärjäsi: »Sekin Vatasen syötävä! Sitäkö senkin piti vastaan tulla ja vietellä mustalaismatkoilleen!» Ja siitä suuttui hän jo ruunallensakin ja ärjäsi sille: »Elä katsoa töllötä siinä, tahi valjastan reen eteen ja panen semmoisen kuorman kiviä, jotta se ei paikalta tikahda!»
Vai sitäkö te arvelitte, kaikki Skotlannin aatelismiehet, jotka käytitte minun apuani, että teidän ensimäiseksi oli perille pääseminen mutta minä ratsastin kuitenkin teidän ohitse! Nyt tahto tahtoa vastaan ja miekka miekkaa vastaan, nyt taisteluun vanhoilla rotkoteillä!
Sinä et koskaan ole pitänyt hänestä oikein täydellisesti. Et koskaan! Eyolf ei koskaan tahtonut kiintyä minuun kokonaan. Sillä sinä et sitä halunnutkaan. Minä halusin. Hartaasti halusin. Vaan siinä oli joku tiellä. Aivan alusta alkaen. Minäkö olin tiellä, sitäkö tarkoitat? Et sinä. Et ensi alussa. Kukas sitte? Täti. Asta? Niin juuri. Asta oli sulkemassa minulta tien. Sanotko niin, Rita? Sanon.
Voi että hän saisi vajota maan alle! "Gunhild!" vanhus ärjäsi niin että Gunhild vavahti; hän kumartui alas ja puhkesi itkuun. "Vai niin", murisi vouti. "Sitäkö varten sinä lähetit minua hakemaan? Luuletkos, ett'en ole ennen nähnyt naisten itkua? No, ell'ei sinulla ole muuta sanottavaa, niin jätetään huomiseksi. Minun tahtoni tiedät." Vouti kääntyi ja tarttui oveen.
Päivän Sana
Muut Etsivät