Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
"Katsos, Pietari, mitä minä aina olen sinulle sanonut". Tässä kääntyi hän miehensä puoleen ja pusersi tämän silmien edessä pienen, paistetun perunan, niin että sen maistava jauhomainen sisus ruokahalua kiihdyttävällä tuoksulla tunkeusi kuoresta ulos. "Tuolla Grafenholzissa poimivat Tillrodan kylän kakarat mansikoita ja tällaisia Jumalan lahjoja, kuin tämäkin, on siellä tuopittain tuhassa".
Sen kuorta vain tahdotaan kiilloittaa, mutta sisus jätetään rumaksi ja roskaiseksi. Meissä täytyy ennen kaikkea tapahtua sisällinen uudistus, kansan täytyy herätä, mutta ennen muuta herätä syntinsä tuntoon. Herätä hengellisesti ja siveellisesti. Sen täytyy pukeutua katumuksen säkkiin ja sirottaa päänsä päälle oman viheliäisyytensä ja vaivaisuutensa tuhkaa.
Västäräkit keikkuivat rantakivillä, hypähtelivät kovalla keväisellä jäällä ja uskalsivat joskus tulla kiikkumaan ihan pääni päälle, halkaisijapuomin nokkaan. Vihdoin oli hän valmiiksi siveltynä sekä sisästä että ulkoa. Viheriänmusta laitamaali välkkyi tuoreeltaan kuin pehmoinen sametti, sisus oli tammenvärinen ja ympärille oli kuin kaulukseksi vedetty kullankeltainen raide.
Koko Kohisevan elämä, ääni ja valo näytti tänä iltana Moisioon keräytyneen. Viulu vingahti, tuvan sisus kohahti, lattia tömähti, ja ikkunoiden ohitse kiisi loppumaton sarja päitä ja vartaloita. Vihkiminen oli suoritettu ennen hämärän tuloa. Sitte oli syöty ja juotu ja tanssittu ja yhä tanssittiin puoliyön jo lähetessä.
Ainoastaan tarkan ihmistuntijan ja tottuneen lääkärin silmä ehkä saattoi vainajan synkkiin ryppyihin vetäytyneestä otsasta ja uupuneen näköisestä katseesta päättää, ettei sisus ehkä ollutkaan niin eheä kuin kuoresta päättäen olisi luullut.
Näistä monista lampuista leviää lumoavaa, hämärää valoa tähän salaperäiseen paikkaan. Hautaan astutaan hyvin kapeasta ja matalasta aukosta, joka aina on avoinna kävijöille. Koko sisus on verhottu valkoisella marmorilla, niin että nyt ei enää oikeastaan voi saada varmaa vakuutusta, onko tässä kohden alkuaan ollut hauta kalliossa.
»Ja kiitos, kun mieleni täytit Taas kaunihin muistelmin Ja kun näin sisus yrmeän näytit, Ja nyt mene helvettihin!» Hän pyyhkäisi silmiänsä, Tais käydä ne himmimmäks, Ja, yrmistäin näköänsä, Pois kääntyi ja sisään läks. Samaisen tuon urhean herran Minä tunsin jo ennestäin, Saman tuon von Essenin kerran Sotivan Savonmaassa ma näin. Oli nopsa hän muulloin kyllä, Mut nyt tuli peijakkaat.
Tai saarnatkaa meille saddukealaisten hapatuksesta, ehdotteli kolmas, joka tahtoi pöyhkeillä raamatuntuntemisellaan. Olemme kaikki saddukealaisia; emme usko lihan ylösnousemista muussa muodossa kuin pihvilihan, joka palaa haudastaan. Ja me olemme juuri huvitelleet itseämme panemalla viralta Herramme. Ukko on vanha, ja kellon sisus tarvitsee korjausta. Eikö kreivi tunne ketään toista kelloseppää?
»Reipas mies», vastasi Anderson, »jos kakun sisus on kuoren mukainen. Soisinpa, että meillä olisi kaksikymmentä sellaista, niin että saisimme meidän irlantilaiset vähänkin sotatemppuihin harjoitetuiksi.»
On siinä sitten seuraa kaikenlaista, Niin löysää, keveää kuin itse turhuus Tai tuulen tuiskittava niittyvilla, Niin kiiltävää kuin ontot lasihelmet, Niin murtuvaa kuin ne mut sisus löyhkää.
Päivän Sana
Muut Etsivät