Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Olenhan aina näyttänyt sievältä vaaleansinisessä puvussa? Ja äsken, kun se oli ylläni, näytin minä rumalta niin, oikein rumalta. Ava-täti tuli tänne katsomaan pukuani ja hänestäkin teki se minut rumaksi. Tule tänne, täti, ja sano, miten sievältä minä näytin sinisessä leningissä." "Lapsi-raukkaa", sanoi Ava-täti, ilmestyen ovelle.
Koko laajalla aukealla ei kuulunut ääntä, ei näkynyt liikettä. Joku suuri lintu, luultavasti lokki tai kuovi purjehti korkealla sinisessä avaruudessa. Seudun jylhyys, yksinäisyyden tunne ja yritykseni salaperäinen luonne saivat vereni hyytymään. Poikaa ei missään näkynyt.
"Se on hän itse, naapuri", kuiskasi Witt. "Niin, kyllä se on hän", vakuutti puolestaan Swart. Siinä seisoivat he nyt rinnakkain keskellä katua katsellen kuningasta. Hän oli täydessä komeudessaan: sinisessä hännystakissa punasella kauluksella ja kultakoristeilla edessä ja takaa sekä keltaisissa polussaappaissa.
Lukkarilla olivat kaikki hyvällä mielellä ilmakin ehkä oli siihen syynä, sillä ihmeellisesti se vaikuttaa ihmisluontoon; jos on samea päivä, painuu ihmisen mieli usein kyllä raskaaksi. Mutta kuten sanottu, oli tänään kirkas päivä, ja sitte seurasi kaunis kuuvaloilta. Iiri oli nyt pukeutunut valmiiksi. Hän oli hyvin suloinen sinisessä puvussaan.
Hän olikin sinä iltana hurmaava sinisessä puvussaan ja niin äitinsä kaltainen, että häntä olisi voinut pitää äitinsä nuorempana sisarena. Marianne kutsui hänet ihastuneena luokseen. "Tule suutelemaan minua ... oh, miten tämä nuori nainen on kasvanut! Kuinka vanha hän on?" "Pian kolmentoista", vastasi Valérie.
Emäntä itse, aina töissänsä tarkka, vehnaisia leipoo pöydän päässä ja silmäilee uloos vainiollen, koska tulleen vieraat kauka-kylistä. Perä-akkunasta päivä paistaa ja uuni loimottaen lämpii. Mutta sinisessä arkussansa Eriika lepää salin hiljaisuudessa, eikä kenkään hänen pyhää rauhaansa täällä hämmennä.
Nimeni on Stålsköld, olen kapteeni Hänen Majesteettinsa sinisessä rykmentissä." "Perhana! Oletteko kapteeni Stålsköld! Tämä hiton pimeä ja sade estävät tuntemasta vanhoja ystäviä ja tuttavia! Kuitenkin tuntui äänenne minusta tutulta." "Kiitän onneani, että tapasin teidät, luutnantti von D !" huudahti kapteeni Stålsköld.
Kyynel kiilsi hänen sinisessä silmässään ja hän katseli hartaalla luottamuksella loistavaa taivasta. Voisikohan tuota raskasta perintötavaraa vaurastuttaa ja muuttaa kiitokseksi ja iloksi? Saa nähdä! Hetken kuluttua hän reippaasti astui viidakon läpi ja tuli maantielle, ja täällä hän pysähtyi tuokioksi miettimään. Hän ei näyttänyt iloiselta, mutta luja rohkeus loisti hänen kauniista kasvoistansa.
Silmät olivat ainoa merkillinen osa hänen kasvoissaan; mutta kun ne kerran olivat kääntäneet puoleensa huomion, vaikuttivat ne aina katsojaan mahtavasti. Hänen kaulassaan riippui sinisessä silkkinauhassa wresti, niinkuin sitä silloin kutsuttiin se on se avain, jolla harppua jännitettiin ja joka oli kokonansa kultainen.
Tuo englantilainen kuninkaatar, joka suloisuutensa vuoksi ansaitsisi olla koko mailman ruhtinatar mikä hellyys hänen sinisessä silmässään mikä loiste hänen liehuvissa kultakiharoissansa! Profeetan haudan kautta, tuskin se houri, joka minulle kerran ojentaa kuolemattomuuden timanttipikaria, ansaitsee niin hellää hyväilystä!"
Päivän Sana
Muut Etsivät