United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja tiedättenkö minä miehenä minua täällä pidetään? Rouva Linde. Kuuluipa ennen teidän puheestanne kuin olisitte arvelleet minun kanssani muuttuvanne toisenlaiseksi. Krogstad. Sen tiedän aivan varmaan. Rouva Linde. Eikö se voisi vieläkin tapahtua? Krogstad. Kristiina; tuon sanotte aivan vakaalla mielellä! Niin, sen teette. Minä näen sen silmistänne. Onko teillä siis todellakin uskallusta ?
Ei, elkää puhuko, minä arvaan kaikki.» Hän vei Alman nojatuoliin, istui itse lähelle ja otti häntä uudelleen kädestä. »Rauhoittukaa, Alma, taivaan tähden, rauhoittukaa. Mokomat inhottavat juoruämmät, odottakaa, jahka pääsen heidän kimppuunsa. Eivät ne uskalla toista kertaa teitä loukata. Pyyhkikää pois nuo vedet silmistänne ja lähtekää jäälle.
Mutta kun olisi tullut ilmiin, mikä maankiertäjä, mikä roisto hän on, olisi kaiketi pitänyt... Ludvig XIII pysähtyi, kauhistuksissaan siitä mitä aikoi sanoa, jonka ohessa Richelieu, kaulaansa kurottaen, turhaan odotti sanaa, joka tarttui kuninkaan huulille. Olisi pitänyt... Ei mitään, sanoi kuningas, ei mitään. Mutta ette kaiketi jättäneet häntä silmistänne koko ajalla kuin hän Pariisissa oli?
"Lopettakaamme," sanoi hän, "tämä puhe, joka liiaksi ahdistaa teitä, ja joka helposti voipi tehdä vahingollisen vaikutuksen teidän terveydellenne. Suuri vahinko olisi, jos kauhukuvat ajaisivat pois ruusut noilta punottavilta poskilta. Kuivatkaa kyyneleet kauniista silmistänne; ne himmentävät niiden loistetta. Suokaa minun katsella taivastani niissä.
Vihdoin katkasi hän äänettömyyden ja lausui pelottavalla äänellä: "Rikos on painanut leimansa teidän kasvoihinne, ja teidän pirullinen kyykäärmeenluontonne loistaa ei ainoastaan teidän silmistänne vaan koko teidän olennostanne. Ei koskaan ole perkeleellä tässä mailmassa ollut todellisempaa kuvaa kuin te olette tällä hetkellä! Mutta vapiskaa, konna!
Kerran uskalsi hän sanoa minulle: Juliana, muista, miten kävi äidillesi! Tuo inhoittava, miten uskalsikaan hän noin puhua äidistäni! Ainoastaan te, kreivi Bernhard, olette osoittanut minulle ystävyyttä ja hellyyttä olen nähnyt sen silmistänne, sielumme ovat jo kauan ymmärtäneet toisensa, vaikkakin velvollisuudentunto on estänyt teitä mitään ilmaisemasta.
Olipa se oikeen lystiä että vielä kerran saada nähdä teidän... Te olette muuttunut paljon, mutta minä tunsin teidän paikalla silmistänne... Katsokaatte tämä," sanoi hän senjälkeen ja näytti tyttärensä päälle "katsokaatte tämä on se vähäinen tyttö, jonka te nouditte kaivannosta ylös... Nyt taidat itse kiittää auttajaasi, Jenny."
"Minne mamma matkustaa?" "Maalle, lapseni, eräässä tehtävässä, jonka pappa jätti minulle ja jota minä olen viivyttänyt ylen kauan." "Matkustakaa Jumalan nimessä, mamma!" kuiskasi tyttö ja suuteli äitinsä kättä. Rouva sulki hänen syliinsä ja sanoi: "Lapsi, lapsi! Sinä et kadu minun tekoani." "En milloinkaan, en milloinkaan, rakas mamma; minä näen teidän silmistänne että se on jalo teko.
Sanokaa nyt, herra Vendale, taitaako vaimonne viidellätoistasadalla punnalla vuoteensa asua kaupungin parhaassa osassa ja pitää palvelijaa, joka avaa hänelle ovet, pöydän-kattajaa, joka passaa häntä syödessä, tahi hevoisia ja vaunuja ajaaksensa? Minä luen vastauksen silmistänne, se on kieltävä. Noh, yks asia vielä, niin olen lopettanut!
SVANHILD tekee voimakkaan yrityksen lausuakseen jotakin; GULDSTAD kohottaa kätensä ja estää hänet siitä. Aatelkaa tarkoin, Teill' on valta vaalin! Aatelkaa, ettei tarvis katua. Mist' tiedätte Sen silmistänne tietää ja näkee, että häntä lemmitte! *Hänelle* myöskin sanokaa nyt se. Puistaa hänen kättään. Nyt lähden. Loppua jo leikki sietää.