United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sehän sopii vallan hyvin." Ystävät läksivät astumaan Alppilaan päin. "Paha juttu, kun tohtori on kieltänyt tupakkaa polttamasta," arveli toinen vähän ajan kuluttua. "Hyvin se on paha." "Minä arvelen kumminkin, ettei kelpo sikari juuri mitään vaaraa tekisi. Minulla taitaa vielä olla mukana matkaltani muutamia." "Taitaapa minullakin vielä olla pari kappaletta."
Jos ei sinulla ole muuta asiaa, niin ota tuosta sikari hampaisiisi ja mene tiehesi, sillä minulla on kiire tässä», kertoi Latun emäntä ja koetti matkia patruunin karkeaa ääntä ja äkäistä puhetapaa ja nauroi sitten makeasti patruunin puheelle ja jatkoi loppuun: »Vaan kuule Lattu», oli patruuni ikkunasta pihalle isän jälkeen huutanut, »laittauppa tänne jonakuna joutilaana päivänä katsomaan minun uutta orittani.
Puntissaan rutistunut paperossi ja taskussa rähjäytynyt sikari sysäistään huolettomasti hampaiden väliin, sytyttää hotaistaan ja heitetään puoleksi poltettuna ilman mitään kunnioitusta lattialle. Matilla on piippuunpano kuin pyhä uhritoimitus, juhlahetki, hänen elämänsä hauskimpien hetkien muistojuhla.
Ukko Vargentin seisoi yhä vielä puotinsa ovella sikari hampaissa. "Kas, Niirasella on kaloja kanssa, mutta Sjöblomipa oli oikein ylpeätä miestä tässä äskön." "Vai oli?" "Oli niinkuin mikä patrona ikään, kun kerran oli saanut hauen." "On se niitä saanut niin monta." "Lienee saanut, mutta ei pitäisi olla niin ylen ylpeä." "Ei hän sentään ole läheskään niin ylpeä kuin patrona Vargentin."
Naiset ajavat avopäin ja komeasti puettuina edes ja takaisin avonaisissa vaunuissa, joiden välitse notkeat ja rohkeat ratsastajat kiiteilevät. Naiset, niin vanhat kuin nuoretkin, polttavat sikaria. Tavallisesti näkee naisia aamupuvuissa sukitta, likaisissa ja repaleisissa verhoissa mutta sikari hampaissa.
Sikari tuntui kovin väkevältä, ja päätä huimenti. Hän heitti pois sen, haki tukea päänsä alle ja pani pitkäkseen.
"Ajöö, ajöö, Sjöblom, ajöö!" Hiljakseen astuu Sjöblom tuosta eteenpäin. No niin! Eikös vaan olekin taas ukko Vargentin puotinsa ovella seisomassa sikari hampaissa! Ilkeä ukko, häjy kerrassaan. Sjöblom on suuttunut ukko Vargentin'iin, ei siitä syystä, että Vargentin oli kerran moittinut hänen tinaustaan, vaan muusta, mistä lieneekään. Vargentin!
Se auttoi, ja kaiken imemisen, puremisen ja voitelemisen jälkeen saatiin sikari vihdoin palamaan, ja räätäli hieroi tyytyväisenä hyppysiään. "Eikö se ole erinomainen sikari?" sanoi hän, "koko huone siitä hajahtaa". "No", sanoi Swart, "se haisee melkein samalla lailla kuin jos eukkoni siellä kotona on puhaltanut traanilampun sammuksiin ja antaa sydämmen savuta.
Kului siinä kohta viisi, kuusi vuotta, tuli maailmansota, Saksa joutui Venäjää vastaan. Kuinka hän riemuitsi keisari Vilhelmin voitoista, kuinka hän kulki maaseutulaistuvissa ja näytteli ontuvalla jalallaan, sikari toisessa kädessä ja toista heiluttaen, ja nauraen, miten Preussin kaarti marssii.
Flick kaatoi kaksi lasia olutta. »Olipa sentään aika vahinko, että hukkasin piippuni,» sanoi Witt. »Mitähän, jos polttaisin yhden sikarin.» »Sikarit ovat niin kummallisia», sanoi Swart. »Luulen, että ne tekevät sinulle pahanelämän.» »Eihän toki», sanoi räätäli Flick. »Niin voi kyllä käydä, jos sikari on huonoa lajia.