Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Tuo Maija oli kauwan ollut meillä palweluksessa, jopa niin kauwan, että hän oli pienenä poikasena jo minua hoitanut, ja sentähden woin minä häneen luottaa niinkuin omaan äitiini. Maija katsoi minuun teräwästi; olipa, niinkuin olisi hän tahtonut tunkea sieluuni sisälle. 'Wai jo Fabianin päähän on semmoisia asioita juolahtanut!
Sitten yhdessäolomme viime syksynä ei minulla ole ollut mitään rauhaa sielussani, ja Sinä se olet, joka riistit sen. Sinä, Sinä, aina Sinä! Mutta tuo ilta! Voi, et tehnyt Sinä oikein, kun uudestaan järkytit minun niin vaikealla taistelulla saavuttamani rauhan ja jälleen sytytit tulen sieluuni ja kaikkiin valtimoihini. Omatuntoni on kuolemansairas, ja minä tunnen kuinka rikollinen olen!»
Kenties, kenties! Minkä vapisuttavan, riemullisen ilon ja minkä pelon ja ahdistuksen samalla tuokaan tämä ajatus sieluuni! Mutta käyköön miten tahansa, vaikka en saisikaan nähdä häntä, niin en sentään tahdo valittaa. Sinä Kaikkivaltias siellä ylhäällä, johdathan sinä kaikki minun parhaakseni miten minä rakastan sinua!
Olihan hän nuori, nuori, niin äärettömän nuori ja onnellinen. Hän hyräili itsekseen: "Sinä herätit laulun mun rinnassain Ja nostatit sieluuni soiton " Mutta tuollahan se astui jo Hart häntä vastaan mahdottoman suuri kirjakasa kainalossa. Hän huomasi Annan ja sanottuaan hyvää huomenta heittäytyi onnettoman näköisenä kirjoineen mättäälle polun viereen.
Onko mahdollista? huudahti Ester tuskan ilme kasvoissa. On ystäväni, on! Arnold nousi seisaalleen ja käveli kiivaasti. Hän opetti minulle kaikki paheet, hän juurrutti sieluuni kaiken maailman saastan. Hän ei tehnyt sitä selvänä, mutta milloinkapa hän juuri selvä olikaan?
Vanhan ystäväni kasvot synkistyivät, kyyneleet nousivat Minnan silmiin; mutta ennenkuin ehtivät vastata, kajahti laukaus useasta kiväristä yht'aikaa läpi ilman toisen vielä kolmannen kerran sitten kaikki vaikeni. "Onko se hänelle?" kysyin hurjistuneena; sillä totuus, kuin vaiston tuomana, välähti sieluuni.
Muistan myös kodissani kuulleeni useita lausuntoja, jotka lapsellisella luottamuksella ikäänkuin imin sieluuni ja joista sitte muodostin omat mielipiteeni, sellaisia lauseita olivat esim.: "sellaisilla ihmisillä ei ole mitään itsetuntoa", tai "sellaiset ihmiset eivät käsitä noita tunteita", tai "sellaisia ihmisiä täytyy kohdella heidän vähemmän kehittyneen tunne-elämänsä mukaisesti". Uskoin todella, että köyhien ajatukset ja tunteet erosivat meidän ajatuksistamme ja tunteistamme yhtä paljon, kuin heidän riepunsa erosivat meidän hienoista puvuistamme.
Ensi kerralla, kun noita tunteita rupesi sieluuni ilmestymään, olin waimoni kanssa kahden kamarissa. Hän maata riuotti waate päällä wuoteessa sillä hän hiwui jalkaselta puoli=unessa, kalpeana ja waljuna, niin heikon näköisenä, ettei hänessä näyttänyt elinwoimaa olewan muualla kuin sydänkuopassa.
Niin pienetkin asiat vaikuttivat sieluuni voimallisesti. Eikö ihme. Jokainen rakastunut tyttö sen kyllä ymmärtää. Isä tarttui nyt asiaan: lasiaan lusikalla hämmennellen puhui hän: "Lohihan se olisi hyvälihainen ja rasvainen kala, mutta ei tuo pakana elä tässä Tohmajärvessä!" Kauppias A. Kotinenkin oli ottanut keskusteluun osaa silmälasit päässä.
Beatricen näin ma kääntyneenä käteen vasempaan, katsomassa kohti Päivää; niin sit' ei tähdännyt lie kotka koskaan. Ja niinkuin ensi sätehestä säde taas toinen lähtee, ylös läikähtäen, pilgrimin lailla kotiin palaavaisen; niin hänen asenteestaan, jonka silmä sieluuni heitti, syntyi omanikin: enempi kuin on tapa katsoin Päivään.
Päivän Sana
Muut Etsivät