United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos loukataksenne minua ja sukuani häväistäksenne olette kutsunut minut tänä päivänä seuraanne, niin olisi paremmin sopinut harmaille hiuksillenne, ettette pakottaisi minua... Mihinkä? Sanomaan teille jotakin, josta vanhan miehen pitäisi olla paremmin selvillä kuin minun. Ylpeydestä ei toisen kansanluokan tulisi koskaan toistaan syyttää.
Ihmiset moittivat siis minut siitä, että koetan todella teoissani osoittaa, että pidän prostitueerattua naista yhtä hyvänä kuin monta muuta n. k. siveätä neitiä, joita kuuluu Teidän seuraanne, joka on voinut kylläkin langeta, vaan jonka päälle ei ole varjo langennut, sillä hänen isällään on varaa hänelle kustantaa ilmaista lystiä.
Mutta jos se näkee muita vapaita, iloisia kanarialintuja, yhtyy se joukkoon ja oppii pian vapautensa arvoa käsittämään. Niin! Minä ymmärrän teitä. Tehkäämme me kolmen liitto. Minä yhdyn teidän vapaasen seuraanne. Tahdotteko? KARHI ja HELLI. Riemulla! Ja nyt rupeatte te, herra Karhi, meitä sinuttelemaan. Kernaasti. Ja tekin nimitätte sitten vaan Teuvoksi minua. No tietysti. Kättelevät.
Ja te, neiti Heleena neiti Heleena punehtui entistä enemmän varmaan olette hyvä ja opastatte minut noihin hartausseuroihin? Sen teen mielelläni, suostui hämiltään selvinnyt neiti. Ettekö ottaisi silloin minuakin seuraanne? kysyi Eliina. Vaikka ainaiseksi, myönsi apulainen. Haluaisin toimittaa kyläkuntiin pyhäkouluja ja niihin ehkä löytyisi parhain opettajia noista hartausseuroista.
Jos sotilaani sanovat, ett'ei Ilveksen kuolemaa saa unhoittaa ja että hän ei voi yksin matkustaa henkien maille, niin tulevat he muistamaan että hänet surmasi urhokas mies, ja laittavat teidät hänen perästään sellaisilla ystävyytemme todisteilla, ett'ei hän seuraanne häpeä. Olen puhunut; tiedätte, mitä olen sanonut."
"Aivan tottuu sauvaansa, eikö niin? Oletteko valmis einehtimään?" "En vielä. Minulla oli ensin aikomus mennä kävelemään". "Vai niin, herrani. Haluaisin ruveta seuraanne; vaan minä olen tänä aamuna saanut tehtäväni ja Silas niinikään. Jos palaatte samaa tietä, kuin tulitte, tulkaa puutarhaan. Jos tahdotte käydä vielä edemmäs, voitte pienen veräjän kautta puutarhan perällä päästä maantielle".
Näette, se on parempi, ett'emme lähde täältä yhdessä. Rahat kun olemme jakaneet, voimme huoletta lähteä kumpikin eri paikaltaan, te sieltä, minä täältä yöllä elikkä aamupuoleen sittenkuin karhuilleni olen luvannut yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Sitten yhdymme siinä missä puhe oli". "Anna on yksin kotona, eikö niin?" kysyi Kokka äkkiä. "Niin. No hahaha mitä minusta siis teidän seuraanne.
Minusta se on vaikeata sanon sen suoraan, sillä minä tunnen haluavani teidän seuraanne, niinkuin kuumana kesäpäivänä uupunut haluaa raitista, kirkasta lähdettä. Mutta tästä lähtien on entinen tie oleva teille vapaana. Minä en tule puhumaan kanssanne, enkä pysähyttämään teitä, voimme vaan ystävällisesti tervehtää toisiamme.
Paavo Kontio katsoi järkähtämättömänä häneen. Sitä en epäile... No niin, hän kulkee, hän huokailee, hän samoilee maita ja rämeitä, vuoroin etsii, vuoroin karttaa teidän seuraanne itsepintaisesti... Hän on ylpeä, hän on arka, hän on sairas onnettomasta rakkaudestaan... Pelkään, että hän usein pitää sitä oikein syntinä ja häpeänä. Poikaparka!... Eikö totta, minulla ei ole yhtä herkkä omatunto? Ei.
Samassa tuli toinen nuorukainen, verevällä ja iloisella kasvolla, keveällä käynöllä ja kotokutomissa suvivaatteissa. "Hyvää huomenta ukkoseni!" sanoi hän ystävällisesti. Ukko katsahti ylöspäin ja leväysi hetken raskaasta ammentamisestansa. "Ukkoseni!" sanoi se jälkeen tullut, "kuulin kylässä olevanne soutamaisillaan Koivistoon; ottasitteko minuakin seuraanne, niin sekä maksan että kiitän.