Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Etkö saanut kenties löylytystä ansion mukaan, jääräpässi? Peijakas? jos olisimme oikein ansiosta sinulle antaneet, niin tuskinpa nyt kömppisit tuossa omilla töppösilläs pirttiimme. Usko minua, ja kiitä onneasi, että pääsit näin helpolla hinnalla. Mutta toista vartokoon Simeoni. Ah! hän voidelkoon selkänsä karhun-ihralla, ennenkuin rohkenee aukaista oveamme. Hän tarvitsee, tarvitsee totisesti!
Isä näytti pitävän liikuttavaa huolta lapsestansa, milloin koukistaen työstä kyyristyneen selkänsä puhutellakseen poikasta, milloin taas auttaen tätä istumaan suurilla, karkeilla ja jäykillä käsillänsä, jotka hän koettaa tehdä niin taipuisiksi kuin mahdollista. »No, onko sinun nyt hyvä olla? Nojaa itsesi tähän, odotahan, kun minä panen tyynyn allesi.»
Hänen katsantonsa oli silmäänpistävä ja Rejer tunkeutui ehdottomasti lähemmäksi... Ei ollut helppoa tietää, mitä pitkä, hieno kauppapalvelija oli hänelle tehnyt, mutta kun hän tuli päättäväisen näköisenä, tahtoen viedä hänet muassaan tanssiin, purskahti tyttö raikkaasen nauruun ja käänsi hänelle selkänsä, tanssiakseen puotiin palkatun tynnörin tekijän kanssa.
Pettymys ja epätoivo heidän tekonsa seurauksista, kina ja riita menettelytavasta ja ohjelmasta hajoittivat pian sen pienen parven nihilistejä, joka oli päässyt pakoon santarmiston toimeenpanemassa ajojahdissa. Muutamat käänsivät politiikalle kokonaan selkänsä, toiset tarjosivat palveluksiaan hallitukselle, osaksi halpamielisyydestä, osaksi, niinkuin Lev Tihomirov, vakaumuksesta.
"Saattaspa tuon nyt sopia jos tahtoisi vaan sovinnoita teidän kumminkin täytyy antaa", sanoi siihen Tuomas, iskien silmää toisille pojille, jotka hänen selkänsä takana nauraa kutristelivat. "Ole nyt!... Eihän tuota nyt tuommoisesta asiasta sovinnoita..." "Eipä suinkaan! Miksi ei? Asia oli niin paha kuin joku toinenkin."
Hän käänsi isälle selkänsä ja meni pois ylistupaan. Alf nousi ja meni ulos huoneesta. Vanhus kertoi kuunteleville sotureille uljaan tarun, kuinka hän oli taistellut villien merirosvojen kanssa, ottanut heidän laivansa ja aarteensa, polttanut laivat tuhaksi, tehnyt miehet orjiksi ja vienyt aarteet kotiinsa. Kuin taru oli loppunut, sanoi hän nuorimmalle pojista: Sinä, Björn!
Kaikki näyttivät kääntävän inholla ja kauhulla selkänsä hänelle. Päivä paistoi kyllä, mutta ei hänelle. Linnut lauloivat kyllä, mutta eivät hänelle. Hongikot humisivat kyllä omia humujaan, vaan vaikenivat heti hänen ohi rientäessä. Eikö hän kelvannut kotiinsa enää?
Tuosta Wiisaus tiesi hänet Narriksi, jota ei ensin ollut huomannut, ja sanoi, ett'ei hänestä olisi ollut »puolen pitäjää» sekä lisäsi: »Narri hellä, heiluwainen, keweästi keikkuwainen tawoistansa tunnetaan, luiskariksi luetaan» ja käänsi hänelle selkänsä. Wiisaus neuvoo ihmisiä halajamaan »sisällistä kunniaa» ja ihmisarvoa ja Juteini soisi sen »ehtiwän Suomengin mandereille».
Jollette minua usko, niin uskokaa silmiänne." Näin sanoen Cethegus kääntyi nopeasti ympäri ja meni erääseen sivukäytävään, jonka suun hänen selkänsä oli tähän saakka peittänyt. Aivan käytävän suulla seisoi kuunnellen huntupäinen naishenkilö. Cethegus tarttui hänen käteensä ja kuiskasi: "Tule, tule nyt!" "En voi! En tahdo!" vastasi tämä vastustellen. "Minä kiroon hänet.
Se oli hyvä kyllä kerran maailmassa valmistamaan hänen kostoaan; mutta mitä tämä liikutti noita hänen selkänsä takana olevia mahtavia herroja? Pois on porvariskuningas saatava; vasta hänen valtaistuimensa kukistuttua voivat hatut toivoa valtaan pääsevänsä. Mutta Spolinilla oli, niinkuin taitajalla kalastajalla ainakin, yhtä aikaa monta verkkoa virrassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät