Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Jos hän väsyy vallan vaivaan, haaveiss' illan tahtoo taivaan nähdä profeetan, nähdä tunteen keväät hennot, tuta muistot, toivon lennot, käy hän aina kukkasmajahan. Sinne tarhaan sulo tuokseen Seidiä hän vartoo luokseen, vastattuaan noin: »Sulttanitar, vilveess' ehtoon sen luo tullos ruusulehtoon, ken sun kirjees luki suuteloin

Täytyi olla hänen omassa olennossaan turmiota-tuottavia voimia, joita Johannes ei tuntenut ja jotka olivat hänet tuohon mieheen kiinnittäneet. Samalla muisti hän, että hänen lapsensa oli sairas. Hänelle tuli äkkiä ääretön halu nähdä Seidiä ja hän ehdotti poislähtöä. Aura heitti kiitollisen silmäyksen häneen. Mutta Jaakko kysyi heti vilkkaasti: Pois, mutta minne? Emmehän toki eroa vielä.

Mutta ennen Seidiä oli Johannes ollut olemassa vain itseään varten. Nyt hänellä oli kuitenkin joku, jota varten elää, jonka ilot ja itkut eivät olleet hänelle samantekeviä. Seidin kautta hän oli oppinut pitämään jonkun verran muistakin saman-ikäisistä lapsista, sitten lapsista yleensä, jotka hänelle tähän saakka olivat olleet yksinomaan vastenmielisiä.

Mutta kun Irene ei lakannut omaa syyttävää näkökantaansa toistamasta, linkosi hänkin syytöksensä. Siinä nyt on seuraus, sanoi hän, sinun kevytmielisyydestäsi. Enkö pyytänyt sinua eilen lähtemään pois päivällisiltä? Irene oli heti taistovalmis. Lähdithän sinä, sanoi hän. Miksi et ottanut Seidiä mukaasi? Sinun asiasi olisi ollut lähinnä häntä ajatella. Minun?

Mutta yöllä oli tauti vain pahentunut. Aamulla oli lääkäri toistamiseen noudettava. Tällä kertaa hän ei ollut enää aivan yhtä päivänpaisteinen. Se menee kyllä ohitse, lohdutti hän. Mutta se voi kestää. Sitten taputti hän Seidiä hiljaa poskelle ja sanoi: Me olemme kelpolailla vilustuneet. Meni menojaan. Ja lupasi tulla takaisin seuraavana päivänä. Seidi itse ei sanonut mitään.

Unhottaa jos vallan vaivat, Haaveiss' illan tahtoo taivaat Nähdä Mahoman, Nähdä tunteen keväät hennot, Tuta muistot, toivon lennot, Käy hän aina Kukkaismajahan. Siellä helmass' armaan tuokseen Seidiä hän vartoo luokseen, Vastattuaan noin: »Sultaanitar, vilveess' ehtoon Sen luo tullos ruusulehtoon, Ken sun kirjees Luki suuteloin

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät