United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eipä kuitenkaan kukaan mennyt Iirille lohdutukseksi sanomaan, että avain oli löydetty.
Petrea huomasi olevansa yksin, mutta samassa hän huomasi, ettei hän kuitenkaan ollut yksin; ilman suloudessa, luonnon ihanuudessa hän tunsi hyvän Hengen läsnäoloa, sen hengen, jota äiti oli opettanut häntä sanomaan Isäksi.
Ja kaikki ihmiset tulevat sanomaan: 'Oi tätä päivän ihanuutta! Jos virta on vuotanut alas, se ei ikinä enää pääse nousemaan, mutta ihmissielulle se ei koskaan ole liian myöhäistä. Ja jos hän nauraa ja sanoo: 'Sinä hullu! Mies voi muuttua juurta jaksain ollessaan nuorempi kuin kaksikymmentä vuotta, hän voi muuttua vielä ennen kolmeakymmentäkin, mutta neljänkymmenen vanhana hän ei enää muutu.
Onko teidän täällä hyvä olla? kysyi Nehljudof. Meneehän tuo, sanoi Maslova. Eikö ole liian vaikeata? Ei, ei ole. En ole vielä tottunut. Olen teidän puolestanne hyvin iloinen. Ainahan täällä on parempi kuin siellä. Kuin missä siellä? sanoi Maslova ja hänen kasvonsa menivät punaisiksi. Siellä vankilassa, kiirehti Nehljudof sanomaan. Miksi niin, parempi? kysyi Maslova.
Te saitte wiimein meillä käydessänne meidät elämään, ja sentähden nuo kaswitkin tuossa eläwät." "Jumala se on, joka eläwäksi tekee", wastasin minä hänelle. "Niin, niin, mutta Hän sen toimitti kuitenkin teidän kauttanne", ehätti isäntä sanomaan.
Hänen mielensä on käynyt katkeraksi, muista se, eikä sitä saa kiusata". Rosa ei tullut takaisin; eikä hänestä puhuttu mitään sen enempää, ennenkuin minä seurasin Steerforth'ia tämän huoneesen sanomaan hyvää yötä. Silloin hän nauroi Miss Dartle'a ja kysyi, olinko minä koskaan nähnyt mitään semmoista kiivasta, vähäistä käsittämättömyyden kappaletta.
»Kyllä, minä juoksen nyt», sanoi Kalle. »Odotas vähän», kiiruhti ukko sanomaan, »vielä sananen! Ellet sinä heti löytäisi avainta, niin älä huoli sitä kauan etsiä, vaan sano äidille. Hän tietää, missä se on.» »Kyllä, isä», sanoi Kalle, ja sitten hän nosti takkinsa liepeet ylös ja lensi kirjavana kuin tiklivarpunen rahoja noutamaan.
Minä se vaan olen, Ivan Petrovitsch! Vouti. Sinäkö se olet; mitä on asiata? Huttunen. Minä ... minä tuokki, tuokkiroisiani! Mitä mä kävinkään sanomaan? Vouti. Mitä sinä tahdot? Huttunen. Minua tuota noin pelottaa se asia, ett'emme kirjoittaneet sen paperin alle. Vouti. Mitä se minuun kuuluu? Huttunen. Minä tahtoisin pyytää teitä pitämään minun puoliani, jos herran viha sattuisi minuun kääntymään.
Hän puki vaatteet yllensä ja meni sitte kenraalinnalle hyvää huomenta sanomaan. Hitaasti kuluivat tunnit, mutta ne kuluivat kuitenkin, ja Hiljalle tuli kouluunmenon aika. Leppoisesti paistoi syksyinen aurinko, kun Hilja ensi kerran läksi kouluun.
UUNO: No, no, se meni rikki ... mutta kuulehan, isä suostuu myöskin siihen, että saat ruveta sairaanhoitajattareksi tai hakea mitä paikkoja ikinä haluat. Isä?! Isä?! MARTTA (menee onnellisena äidilleen sanomaan):