Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


Topias antoi kummallekin pojalle kymmenen penniä, lausuen antaissaan: "Täysinäisen herran saatte kumpikin sitte." "Mutta ettehän vaan syö sanaanne?" "Ja juo lupaustanne." "

Tahdotteko antaa kunniasananne, ettette tee mitään yritystä meitä vastaan, jos teidät vapautamme? Te olette sotilas, ja minä tiedän, ettette syö sanaanne; jos panette kunnianne pantiksi." "Entäs tyttäreni?" vastasi majori; "kuinka heille käy?" "Heidän on parasta jäädä kajuuttaan; heitä kohdellaan suurimmalla kunnioituksella.

»Pankaa tuo ase poislausui kapteeni. »Enkö minä ole antanut sanaani, sir? vai tahdotteko te häväistä minua?» »Kapteeni», vastasi Alan, »minä pelkään ettei sanaanne ole luottamista. Viime yönä te höpisitte ja löpisitte kuin toriämmä ja panitte sitten sananne pantiksi minulle, vahvistaen sen kädenlyönnillä; mutta aivan hyvin tiennette miten kävi. Häpeä sanallenne

Nythän ei ollakkaan oppipojan kanssa tekemisissä, vaan itsensä päämestarin. Ai, ai! niitähän tulee ihan kuin turkin hihasta. Kyllä se poika eukkoja saa!" "Aivanko todella?" kysyi Tapani naurahtaen ja puolaa päästäessään puolapiikistä vilkasi iloisen silmäyksen tyttöjen palaviin silmiin. "No aivan! Ihan parhaan parvesta, julkeimman joukosta." "Olkoon sanaanne!

Franziska on kertonut minulle hänestä paljon hyvää. Neiti. Franziska. Tuoko on sinun varusmestarisi, Franziska? Ivallisen äänensävynne tähden en ehdi toistamiseen evätä tuota sanaanne: *sinun*. Niin, armollinen neiti, se on minun varusmestarini. Pidätte epäilemättä häntä hiukan jäykkänä ja puisevana. Melkeinpä hän nyt tuntui minustakin sellaiselta.

FOKAS. Tahdon kunnioittaa teidän karheaa, ijäkästä kiirettänne. HERMAN. Ole rauhassa ja älä juttele hulluuksia minun kanssani, poika. Kas tässä on käteni lupaukseni pantiks. Minä annan sinulle tyttäreni ja toivon että annan hänen miehelle. FOKAS. Minä luotan sanaanne ja kiitän. HERMAN. Titaanein voimat ei mua järkäytä. FOKAS. Mutta mitä asetamme nyt se tapahtukoon pian. HERMAN. Koska tahdot siis?

Isäni sanoi minulle, että te olisitte tullut peräyttämään sanaanne, jonka olitte meille puhuneet. Sganarelle. Se on tosi, hyvä herra, sen teen huolestuneella sydämellä; vaan Alsidas. No, eihän siinä mitä pahaa ole. Sganarelle. Mieleni on paha tästä, sen vakuutan teille; ja minä toivoisin Alsidas. Olkaa niin hyvä, herraseni, ja valitkaa näistä kahdesta miekasta, kumman tahdotte. Sganarelle.

Ei, ei ole mitään mahtia maailmassa, joka pakottaisi minut ottamaan takaisin tämän sormuksen! Luuletteko, että olen sormusta vailla? Eikö hän nyt vieläkään huomaa! v. Mitä tämä on? Näen neiti von Barnhelmin, mutta en kuule hänen ääntänsä. Te teeskentelette, hyvä neiti. Suokaa anteeksi, että käytän teidän omaa sanaanne. Loukkasiko tuo sana teitä, herra majuri? v. Se koski minuun kipeästi.

Lähetätte hänet tänne luokseni. Hyv' on, mutta missä ja kuinka saan teitä sittemmin nähdä? Pidättekö sitten niin suurta lukua nähdä minua? Tietysti. No niin! jättäkää se minun huolekseni ja olkaa rauhassa. Luotan sanaanne. Saatte luottaa.

Ja nyt kätenne, nuori mies; ehkäpä pian kohtaamme toisemme sotakentällä; mutta sitä ennen erotkaamme hyvinä ystävinä, toivoakseni. Kyllä, mylord, mutta sillä toivolla, että pian muutumme vihollisiksi. Olkaa huoleti, kyllä sen teille lupaan. Minä luotan sanaanne, mylord. D'Artagnan kumarsi herttualle ja riensi kiiruusti satamaan.

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät