United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kuitenkin miettii Sakris nyt, että hänen täytyisi huomenna kavuta ylempiin kerroksiin lainaamaan tuttaviltaan vähäsen kahvia. Uunin edessä alkaa raukaista. Vaatimaton ravintokin väsyttää kivulloista ja itseään melkein ruuattomuudella kiusannutta miestä. Onko viimeisten viikkojen paasto häntä auttanut?
Kukkelmanin mieleen vilahtivat ne herrat, jotka hän oli nähnyt Kyläsaaressa Nelman kimpussa ... ne naureskelevat rähisevät ... rentut. Hänen sisunsa rupesi kiehumaan. Hän sanoi: Missä sinä olet ollut? Täällä ... tietysti! Minä en ole saanut ruokaa ... enkä kaffea. Enkä ole voinut hakea työtä. Minä, jolla on sinusta ansvaari... Mimmi nauroi. Sakris jatkoi: Niin, minulla, minähän olen hänelle...
Minä en lähde sinne, virkkoi Nelma. Sakris kysyi kummastellen: Miksikä sinä et lähde? Ihmisten pilkattavaksi ... tällainen, hymähti Nelma. Mikä vika sitten sinussa on? kysyi Sakris jälleen. Nelman puheesta ilmeni, että hän piti itseään sellaisena ... kuin mikäkin... Mikä se sitten on? kysyi Sakris. Hm... Hm, pullahiirikö? Sakris nauroi: Ettäkö ... kun ei pappi ole meitä vihkinyt?
Mutta ampujat vakuuttivat, etteivät he saattaneet erehtyä... Kultapojastaan muori sen uskoikin. Nyt olivat vieraat lähteneet ... ja Mikko jälleen entinen, älykäs Mikko, jota täti ihaili. Mutta hirveä päänsärky vaivasi Mikkoa juuri sinä päivänä, jolloin Sakris tuli. Sakris huudahti gulashin kamarin ovella suu ystävällisessä, naurussa: Terve, Mikko, terve!
Jälleen hän puhuu. Näkeekö hän tosiaan kamarissa piruja? Sakris selittää asian: Semmoiset pirut vartioivat ilmassa ... tahtovat teketä sinulle pahaa... Kuule, Nelma! Kyttyrän etusormi nousee varoittavasti pystyyn.
Hän on sinuun rakastunut... Ja hänellä saattaa olla rahaakin! Ja sitten sinä saisit hienoja vaatteita... Minä koetan tulla myöhemmin illalla väkisinkin sinun koppiisi ... puhumaan, mitä me teemme. Kukkelman ajatteli myöskin Mimmiä. Rumfelt oli siis Mimmin nimi ... ja aatelia! Se Byskata, jolle Sakris oli kuullut johtajattaren tiuskivan, oli kai joku toinen nainen... Ja Rumfelt!
Sakriksen täytyi nyt purkaa sievoinen osa korkeaa pinoa ... ja kantaa sitten kiusallinen vainaja lapion terällä jonnekin suohon ja upottaa se sinne. Kun Sakris niinä kahtena päivänä, joina hän tätä työtä teki, palasi kotiin, luulotteli Nelma hänen haisevan paitsi jahtikoiralta myöskin siltä kissalta.
Jospa he riippuisivat kiinni hänen sanoissaankin ... ottaisivat oppia häneltä ... eivätkä ainoastaan töllistellen ihailisi hänen tukkaansa! Silloin tulisi tyttöjen kanssa seurustelusta muutakin kuin pelkkää hauskuutta... Kuka tiesi, vaikkapa avioliitto. Kyllä Sakris heilistään tai vaimostaan pitäisi huolen ... jos saisi oikean tytön.
Nekö? toisti Sakris pilkallisesti.
Unessa oli hänen katkaistu päänsä näyttänyt niin onnelliselta... Nauranut ja viitoittanut viisaasti silmää. Sakris rupeaa hyräilemään. Hiljaa koettelee hän lauleskella: Oi armaani, oi armaani, oi kallis armaani... Keittiöstä alkaa silloin kuulua liikettä: hm, se vanha ja koukkuleukainen akka..! Hänelle pitäisi kertoa tästä tapahtumasta. Mutta jos Sakris nyt menisi kertomaan, niin se ... suuttuisi.