United States or Cameroon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Te olette kardinaalin ystävä, koska hän on lähettänyt teidät tänne, ja kumminkin... Ja kumminkin puhun minä pahaa hänestä, jatkoi mylady, täydentäen johtajattaren ajatuksen. Ainakaan ette puhu hänestä hyvää. Asianlaita on semmoinen, että minä en ole hänen ystävänsä, sanoi hän huoaten, vaan hänen uhrinsa. Mutta entäs tuo kirje, jossa hän suosittaa teidät minulle?
Missä on hänen huoneensa? virkkoi nuori nainen, tarttuen johtajattaren käsivarteen. He menivät kerrosta ylemmäs. Lääkäri käy häntä katsomassa monta kertaa päivässä sanoi johtajatar. Tohtori Hjort on tavattoman herttainen ja osaaottava lääkäri. Jumala häntä siunatkoon! Miten toisenlaista onkaan nyt kuin silloin, kun herrasväki kävi täällä viime vuonna. Herra pehtoori ei taidakaan nyt olla mukana?
Näyttäkää se johtajattarelle ja sanokaa että minua tullaan noutamaan tänään tai huomenna ja että minun täytyy seurata sitä henkilöä, joka ilmoitakse teidän nimessänne. Hyvä! Elkää unhottako pitelemättä minua pahoin, puhuessanne minusta johtajattaren kanssa. Minkä vuoksi se on tarpeen? Minä olen eräs kardinaalin uhri. Minunhan pitää herättää pikku rouva Bonacieux'issä luottamusta. Aivan oikein.
Ei minä kirjoitan tuolle »Bon Bon» firmalle ja rupean sen agentiksi, sen teen. Stobenius. Jaa, hyvät naiset ja herrat, saan vaan kiittää hauskasta seurasta ja Mutta se on totta Neiti, te te siellä Kaisan silmillä Anteeksi, en muista nimeä Neiti Kauppila Kauppila. Stobenius. Kauppila, aivan oikein. Minä pyydän että väliaikaisesti hoidatte johtajattaren virkaa jos soveltuu? Neiti Kauppila.
Aivan kuin unessa kuuli hän siinä johtajattaren tasaisen ja levollisen äänen lukevan raamattua ja herran siunausta. Tuli sitten hetkinen hiljaisuus, jota seurasi yleinen hälinä ja liike. »Onko Hanna kipeä?» Johtajattaren käsi laskeutui hellästi hänen kaulansa ympäri. »Ei, en minä kipeä ole.» »Kyllä hän on.» »On, on», kuiskailivat tytöt ympärillä ja kerääntyivät niin likelle kuin mahdollista.
Ja he nauroivat molemmat vastatusten, ihan katketakseen. »Kumpiko voittaa», uhitteli mies ja niin he koettivat. He nauroivat käppyrässä ja kyykyllään ja jos miten. Viimein Sakari äkkiä kehasi: »Minäpä nain tämän hullujenhuoneen johtajattaren.» »Nai!» riemastui mies ja lupasi: »Minä annan sinulle sitten seitsemännen pääni...» Sakari oli onnellinen.
Kaikki nämä toiveet olivat mylady'lle suloisia ajatuksia; näiden tuudittelemana nukkuikin hän pian. Hänet herätti lempeä ääni, joka kuului hänen vuoteensa ääressä. Hän avasi silmänsä ja näki johtajattaren sekä erään nuoren, vaaleatukkaisen, hienohipiöisen naisen, joka katseli häntä hyväntahtoisen ja samalla uteliaan näköisenä. Nuoren naisen kasvot olivat mylady'lle aivan tuntemattomat.
Hän päätti sen vuoksi tehdä rohkeamman kokeen, päästäksensä heti selville, kuinka hänen oli menetteleminen. Kun hän tahtoi nähdä, kuinka kauvas johtajattaren äänettömyys menisi, alkoi hän, ensin kautta rantain, vaan sitten sangen suoraan puhua pahaa kardinaalista, kertoen ministerin lemmensuhteista rouva d'Aiguillon'iin, Marion de Lorme'en ja muutamiin muihin ylhäisiin naisiin.
Hän on sinuun rakastunut... Ja hänellä saattaa olla rahaakin! Ja sitten sinä saisit hienoja vaatteita... Minä koetan tulla myöhemmin illalla väkisinkin sinun koppiisi ... puhumaan, mitä me teemme. Kukkelman ajatteli myöskin Mimmiä. Rumfelt oli siis Mimmin nimi ... ja aatelia! Se Byskata, jolle Sakris oli kuullut johtajattaren tiuskivan, oli kai joku toinen nainen... Ja Rumfelt!
Ja mitä enemmän he pahoja aavistuksiaan toisilleen ilmoittivat, sitä enemmän heidän pelkonsa kasvoi ja sitä tukalammaksi kävi mieliala. Hirveätä kun vielä piti erota; olisivat saaneet edes olla yhdessä, aina siksi kuin lähestyi heitä tuo odotettu myrsky. Jännitetyllä mielellä he tästä illasta saakka joka päivä tutkivat johtajattaren kasvoja.