Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Mutta sattuu semmoisiakin, joihin ei lupaukset eikä uhkaukset mitään vaikuta. Kävipä tässä äskettäin hihaani käsi vetäen minua talosta taipaleelle. Kohta tunsin, ettei tämä saattaja ollut mikään pahanilkinen poikalurjus. Hän oli sävyisä. Mutta hänen mielensä oli levoton ja palava. Hänen kätensä oli kuuma ja vapiseva. Minä tunnen heidät kaikki kohta ensi kosketuksesta.
(Vakavana, kumarassa tupakoiden.) No!... Se täytyy nyt asia ottaa semmoisenaan kun se on... Olisihan se voinut pahemminkin käydä... Tarkoitan niin, että Nysse ei olisi sävyisä... Nyt hän on sävyisämpi kuin moni viisas... (
Tribuunit odottavat: Sävyisä vastaus aseenanne olkoon; Heill' entist' ankarampi syytös valmiin' On teitä kohtaan, kuulin. CORIOLANUS. »Sävyisesti» Se tunnussanan' on. Nyt lähtekäämme: Valheesta mua syyttäkööt, ma vastaan Kuin rehellinen mies. MENENIUS. Mut sävyisesti. CORIOLANUS. No niin, siis sävyisesti, sävyisesti. Kolmas kohtaus. Forum.
Juuri kun vaunut seisahtuivat, tuli nimittäin yksi noista ankarista rankkasateista, joilla vaihetteleva huhtikuu häiritsee ja kiusaa varomattomia jalkamiehiä. Tämä ei ollut tavallinen, sävyisä sade; vesi tulvaili niinkuin saavista kaadettuna. Minä hyppäsin oitis ulos, kiiruhdin hienon naapurini sivulle ja pyysin saada pitää sateenvarjoani hänen ylitsensä.
Hänen kätensä piti kodin aina miellyttävänä ja valvoi sen puhtautta; hänen lempeä luonteensa ja sävyisä käytöksensä oli esimerkkinä, jota jokainen koki kaikin voiminsa seurata. Noin puolen virstaa Paavolasta pohjoiseen päin on korkea harju, joka estää kylmät pohjatuulet taloon tuntumasta. Sen rinteellä oli pieni torppa, jota nimitettiin Mäkeläksi.
Mutta olipa tällä vireällä emännällä vielä aikaa käydä valmistamassa kaikki talonpoikaispidot niillä seuduin. Hän oli sävyisä ja viisas eukko, ja hänen neuvojansa kysyttiin moninaisissa asioissa. Onnellisena ja tyytyväisenä eleli Makkonen omaistensa keskuudessa.
Kehuipa yksi heistä kerran haavoittaneensakin minua sääreen. Myöskin sain kuulla, että tsaaria odotettiin piakkoin kaupunkiin saapuvaksi ja että häntä varten oli saman talon kellariin varattu suuri joukko ulkomaan viinejä. Muuan vanha sotamies, hiukan suomea mongertava sävyisä partaniekka, tuli meitäkin puhuttelemaan kysellen, mistä kaukaa me olimme ynnä muuta.
PROCULEJUS. Se mieluisinta mulle. Sävyisä ole hälle, Dolabella. CLEOPATRA. Sano, että kuolla tahdon. DOLABELLA. Nimeni liette kuullut, arvo rouva? CLEOPATRA. En tiedä. DOLABELLA. Varmaankin mun tunnette. CLEOPATRA. Vähät siitä, mitä kuulin taikka tunnen. Nauratte kai, kun vaimot taikka lapset Unia kertovat; se eikö hauskaa? DOLABELLA. En teitä, rouva, käsitä. CLEOPATRA. Näin unta.
Heti saapui ylipäällikön telttaan mies, joka rintapanssaristaan huolimatta näytti pikemmin oppineelta kuin sotilaalta. Martinus, suuri matemaatikko, oli rauhallinen, sävyisä luonteeltaan. Hänen suurin nautintonsa oli aina ollut tutkia Euklidesta. Hän ei voinut nähdäkään verta eikä taittaa kukkaakaan.
Voitte myöskin käsittää kuinka mielissänsä sävyisä Herbert itse oli kaikkien onnittelujen ja ystävällisten silmäysten johdosta!... Jalo Fitz-Roy oli juuri juhlallisesti selittänyt hänelle: »Teidän tarvitsee vain lausua toivomuksenne julki, niin kuulutte te meidän piiriimme, ruhtinas!»
Päivän Sana
Muut Etsivät