United States or Hungary ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sykkivin sydämmin, täynnä ihmeellistä odotusta hajosivat kaikki vuorelta. Mutta Hinkki ja kapteeni menivät vuoren itäiselle harjalle. Siellä he paneutuivat pitkäkseen kalliolle illan hämärtymistä odottamaan. Kun kapteenin rinnasta kohosi silloin tällöin itkun jäljiltä vieläkin hytkähdyksiä, katsoi Hinkki säälien häntä, niinkuin olisi tahtonut sanoa: älä enää viitsi valittaa.
Mutta synnynnäinen lempeys voitti pian uhkamielisyyden ja katkeruuden ja surumielinen uneksiminen valtasi hänet. Säälien näkivät hänen kumppaninsa hänen joutuvan sisällisen kalvavan surun uhriksi. Viisi kuukautta oli kulunut, viisi pitkää kuukautta, joita muiston tuska katkeroitti. Oli ilta ja hämärän varjo levisi seudun yli.
Mitä hekin wielä saanewat kärsiä?" sanoi ukko säälien lapsia, ja hänen kaswonsa wärähteliwät ja aaltoiliwat suonen=wedon tapaisesti. "Jumala on meidät hyljännyt", sanoi wanha mummo tuskin kuultawasti. "Niin! Jumala on meidät hyljännyt; kaiken saa heittää siihen", sanoi ukko epätoiwoissaan. "Waikka kokee, eipä hylkää Herra", ehätti Matti siihen sanomaan.
Mutta sinä muistat hyvin kun ilo kuohui korkeimallaan katossa ja tanssimusiiki kaikui kautta kerroksien ja lasia kilistettiin silloin sinä olit kadonnut. Minä etsin sinua, ja sinä olit vetäytynyt hyljättyyn kamariin, jossa, muutamain saalien, jotka riippuivat tuoleilla, ja mamman rakkikoiran seurassa, joka oli ottanut siellä sijansa sohvalla, istuit ja mietiskelit.
Maallisten toiveiden viimeinen oljenkorsi! sanoi hän säälien. Vielä kerran liikauttaa aika siipeään, ja sitten on kaikki lopussa. Tuskin oli hän sen sanonut, kun askelia kuului, ja oven ripaan tartuttiin. Jos huoneessa olisi ollut valoisampi, olisi Kreeta nähnyt, kuinka Bertelsköldin haamu muuttui, niin että hänen kalpeille kasvoilleen yht'äkkiä kohosi hehkuva puna.
Ensin sitä morahdeltiin, sittemmin hiljalleen vingahdeltiin, ikäänkuin säälien, että aikomuksen toimeen-pano oli niin mahdotonta. Poikia oli kaikkiansa viisi: Rietu, Paavo, Ellu, Lauri ja Junu. Ensimmäinen, vanhin kaikista, Rietu, oli päältä nähden noin neljäntoista vanha.
Vanha Asklepios itse saapuu varmasti, kun hän kuulee, että olen kreikkalainen. Oi, auttakaa auttakaa minä palan! kuolema ja kadotus, minä palan!» Ja rajusti kiljahtaen atenalainen kaatui lähinnä seisovien syliin. »Hän hourailee», upseeri virkkoi säälien, »ja raivonpuuskassaan hän surmasi papin. Onko kukaan muu läsnäolijoista nähnyt häntä tänään?» »Minä olen», muuan sanoi. »Näin hänet aamulla.
Tohtori ei salannut, ett'ei sairas hänen mielestänsä voisi elää tulevaa yötä, sillä tärähdys oli ollut liian kova. Säälien kuuli neuvos kokeneen lääkärin tuomion ja koko päivän vallitsi hänessä vakava, melkein surullinen mieli, johon syynä oli kunnon ja kelpo alamaisen onnettomuus, mutta varmaan myöskin joku toinen seikka, josta ei neuvos itsekään voinut saada selvää. Mikähän se oli? Viides luku.
Ne raukat nääntyvät kantaessaan taakkaansa, joka on heille liian raskas, eikä laupeuden enkeli voi heidän kärsimättömyyttään ja tuittupäisyyttään nuhdellen katsella, vaan ainoastaan säälien ja surren.
Voittajana tässä taistelussa on ihmiskunnan siveyden laki, joka, saatuansa ijanikuisen oikeutensa jälleen järkähtämättömästi vahvistetuksi, iloitsee voitostansa, samassa kuitenkin säälien ja surren kaatuneen sankarin kohtaloa, jonka syyllisyys niin suureksi osaksi oli toisten syytä.