Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Jussi huusi Antille: »Ahdista sieltä seinän puolelta!... Elä laske sieltä ryökälettä pois!...» »Se menee!» valitti Antti. »Elä laske!... Juokse eteen!... Potkaise kärsään paholaista, jos yrittää!... Poika!... Elä laske vietävää portista pakenemaan!... Hös, senkin halvattu», reuhasi Jussi liehuen seiväs kädessä. »Lyönkö minä tällä seipäällä?» pyysi jo Antti.
Hän punnitsi vielä asiaa ja paransi: »Kyllä kai se itse kehno on siinä rienannut hierimenä! Sillä ei suinkaan se kukaan muu sillä tavalla ilkeäisikään ihmistä villitä.» »Ei ilkeäisi... Kehno se on ollut!» uskoi nyt Vatanenkin. »Ja putkaan pakana meidät jutkautti! Voi sitä ryökälettä!» He jatkoivat asian pohtimista ja harmistuivat kehnolle ja viinalle.
Minä en ollut uskaltaa kirjettäni heittää hänelle, sillä hän on petollinen ja kavala kuin käärme, niinkuin tiedät, mutta kun hän Jumalan nimen kautta vannoi kirjeen saattavansa sinulle, niin uskalsin viimein. Voi, voi kun minua peljättää ja hyvästi tällä kerralla! Ainasi." "Voi pirun ryökälettä! Enkö minä ole aina sanonut hänen itsensä viekottelevan Marttia", sanoi Katru, kuultuaan Ainan kirjeen.
"Voi tuota ryökälettä, selkäänsä tarvitsis, mokoma tenttaamin-ottaja ja elätettävä, ompas nyt komeutta ja herruutta", sanoi mummo äänenpainolla, joka hyvin ilmaisi, että mummo olisi ollut sillä hetkellä valmis maisteria hyväksi kylvettämään. "Tuolle ruojalle vielä jaoin viimeiset ja ainoat kovalla työllä ansaitsemamme rahatkin", lisäsi mummo. "Olkaa hyvä ja tyyntykää, mummo", sanoi Elsa.
Ja siihenpähän jäi senkin akka, ja Puhakka otti Ameriikassa sen Mikko Havukan lesken. No voi ryökälettä sitäkin Ihalaista!» Nyt Anna Liisa jo itkeä kihautti. Maija Liisa vielä torui häntä, kysyen: »Mitä sinä sille ukollesi oikein teit, kun se nyt tuskastui ja lähti? Oletko sinä lyönyt sitä?»
Etkö nyt huomaa, että naapurin Maija oli Kolkkilasta laitettu asian alkain tänne, toimittamaan tuota ryökälettä miniäksemme?" sanoi Katru, kylläkin soveliaasti tarkoituksilleen. "Niinhän se, näen mä, onkin asian laita, en ollut tuota ymmärtääkään; niinhän se onkin. Sinä aina ymmärrät paremmin tuommoiset asiat kuin minä", sanoi Kirri, taas täydellisesti kääntyneenä.
Ja mitähän Jaakko siellä niin kauvankin viipyy? eihän se tavallisesti viivyttele kun eivät nyt vaan siellä hänen rekeensä panisi jonkunlaista mitätöntä ryökälettä. Ilta rupesi jo hämärtämään, kun viimeinkin metsän laidassa ilmestyi odotettu valkoinen tamma, kohta ehti se jo pihaankin ja reestä nousi Jaakko ja toinenkin ryysyin kääritty pieni olento.
Päivän Sana
Muut Etsivät