United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuntui todellakin kauhealta parhaassa nuoruuden ijässä joutua kuohuvien laineiden kautta kolkkoon tuonelaan. Mutta nyt olivat hetket kalliit. Ei ollut aikaa muihin ajatuksiin. Kapteeni antoi käskyn kiireesti kokea toista venettä vesille saada, lausuen silmäkulmiaan rypistäen: "Jos meni yksi vene, onpa vielä viisi jäljellä; uusi koetus siis!"
Menettely oli hyvin yksinkertaista. Vanhus luki ensin Regetan luona hyväksytyn lain ja kutsui todistajat, jotka kertoivat asiain kulun, sekä käski sitten tuoda vangin esille. Villasäkki peitti vielä vangin päätä ja hartioita. Juuri kun se piti poistettaman, kuiskasi Guntamund sanoman vanhukselle. "Ei", sanoi tämä rypistäen otsaansa.
"Rohkean ajattelemisen ja hienon juomisen hyväksi," näin puhuteltu nopeasti vastasi kohoittaen maljaansa, katsellen tulisilla silmillänsä viiniä ja taluen sitä hiljalleen lähemmäksi pitkää, kauniisti muodostunutta ja hiukan kaarevaa nenäänsä sekä ohuita huuliansa. "Oho, Aristarkhos!" Euergetes huudahti rypistäen leveätä otsaansa.
Niin... Otin hänet toispäivänä kuulustelun alaiseksi, mikä päättyi vapaaseen ja täydelliseen tunnustukseen hänen puoleltaan, sekä kullan ja hopean lupauksiin minun puoleltani. Siitä ette olekaan ilmoittanut minulle, huomautti kreivi, rypistäen otsaansa.
Konttoristi kumarsi useita kertoja. Neidit niiasivat, vaivoin pidättäen nauruaan. Luutnantti kumarsi hiukan, rypistäen otsaansa erityisellä ylevällä tavalla, johon yhtyi ivallinen hymy.
Idässä hehkui jo aamurusko kaitana juovana, siintävä päivänkajo valaisi puutarhan aukeamat, ja puiden oksilta alkoi kuulua unelmoiva viserrys. Hän aikoi sirotella kukat kuolleen ylitse, mutta pysähtyi otsaansa rypistäen ja heitti ne syrjään. »Miksi tämä hempeys?» tuumi hän. »Tomun ei tarvitse tomua pelätä.»
Minä otan ne pois Aadolfilta, vastasi laamanni rypistäen kulmakarvojaan. Perkele hiipii meidän päivinämme ympäri moninaisissa kavalissa eri muodoissa, jatkoi Svenonius; luulisi viimeisten aikojen jo olevan tulossa.
Kurittamatta tuota pojan heittiötä? kysyi nainen. Tuntematon oli vastaamaisillaan: mutta juuri kuin hän avasi suutansa, ryntäsi yli kynnyksen d'Artagnan, joka oli kaikki kuullut. Tuo pojan heittiö se juuri kurittaa muita, ärjäsi hän, ja toivonpa ettei tällä kertaa tuo kuritettava pääsekkään häneltä pakoon niinkuin ensimäisellä. Häneltä pakoonko? lausui tuntematon rypistäen kulmiansa.
Antakaa minulle anteeksi, sanoi hän, että vielä kerran teitä häiritsen; mutta en minä, jumal'auta, tee sitä pahassa tarkoituksessa. Kuka olette? Mitä tahdotte? kysyi upseeri otsaansa rypistäen. Olenpahan vain muuan kuningas vainajan ja Löfvingin halvimpia palvelijoita, ammatiltani kivekäs, niinkuin he kutsuvat meitä, tämän maan vapaita miehiä, vastasi Elias.
Hymyily katosi hänen huuliltansa ja otsa alkoi kärsivästi rypistyä. On mahdoton kuulla mitä puhutte, huusi Maslova räpyttäen silmiään ja yhä enemmän rypistäen otsaansa. Minä olen tullut... »Niin, minä teen nyt sitä mikä on velvollisuuteni, minä kadun tekoani», ajatteli Nehljudof.