Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Tuhansienkaan ruusujen tuoksu ei miellytä kuin vähän aikaa; mutta kipu yhden ainoan okaan pistosta tuntuu kauvan jälkeenpäin. Yksikin onnettomuus keskellä kaikkia nautintoja on rikkaille tällainen orjantappuran oas keskellä kukkien paljoutta.
No niin, armollinen neiti, jatkoi aina kekseliäs isäntä. Minä kunnioitan äänettömyyttänne, teillä on oikeus antaa ruusujen tuoksun puhua puolestanne! Näin sanottuaan tarttui hän naamiota käteen ja esitti hänet kuninkaalle Hesperidien puutarhan ruusuna, joka oli "kaikkein kaunopuheisin juuri siksi, että oli vaiti". Bertelsköldin oli vaikea hengittää.
Hän muisteli yksinäisiä tunturijärviä, autioita kankaita, ahtaita, kivisiä laaksoja ja sitten siellä täällä jossain sopukassa olevaa virkamiehen taloa, jonka puutarhasta ruusujen ja neilikkojen tuoksu tunki aina maantielle asti. Hän ajatteli yksinäistä elämää näissä syrjäisissä taloissa. Kornelia oli hänen mielestään hieno, varjossa kasvanut taimi tällaisesta yksinäisestä kodista.
Sanoisit minulle, onnellinen, sattuiko sinulle jossakin, joskus tuokio onnen täydellisen. Niin ei koskaan sattunut minulle. Nytkin tosin ruusujen alla juhanuksena vieraakseni minä onnea kosin. Onkin onnea kyllä, onnen kultia taskullinen. Sentään puuttuu yks onnen muru, pienen pieni, mut varsin tärkeä, sillä sen puutteessa kaikki puuttuu ja onnesta voi tulla suru.
Frakkini on turmiolla, kaulukseni rypyssä ja kunniamerkkini näyttävät vanhoilta vaskirahoilta. Mikä hirveä tapaus! Mutta se herättää suunnatonta huomiota maailmassa, kaikki rupeavat minua säälimään, ja onpa sekin sentään jotakin. Minä ainakin tulen yleisen huomion esineeksi. Mitähän minusta nyt sanotaankaan ruusujen hovissa?"
Neidolla oli täysi työ kukkavihkon laittamisessa. "Tahdotko tahdotko ottaa kukkasen napinläpeen?" "Kiitoksia. Minä olen kätkenyt sen jonka sain, viimeksi kun puhelimme. Muistatteko sitä?" "Ripillepääsypäivänämme." "Se oli sammalruusu." "Ruusujen aika on mennyt," sanoi neito keveästi huoaten. "Nyt on syksy, nyt kukoistavat uhkeat loistokukat." "Eikä ne ole köyhän lasta varten."
Hänen seuralaisensa suorastaan välkkyivät kultaa ja hopeaa; sillä tähän aikaan, kun Englannin hovin rikkaus oli Ruusujen sotiin huvennut, ja kun kuninkaan säästäväisyys rajoitti Ranskan hovin kulutuksia, oli Burgundin hovi loistavin koko Euroopassa.
Tähtienloistosta, kuunvalosta ja lempeistä tuulista huolimatta puuttuu kuitenkin tältä kesäkuun yöltä kaikki runollisuus. Ei mitään satakieliä, ei mitään siriseviä heinäsirkkoja, ainoastaan levottomien hevosten kavioiden töminää ja hirnumista, keskustelevien sotilasten ääniä ja yövahtien astuntaa. Ruusujen ja jasminien tuoksun sijaan on täällä nahkan ja hihnojen haju.
"Ja niin käykin, sillä Herra kuulee raskautetun rukouksen eikä salli sen, joka häneen luottaa, häpeään tulla." Vanhus nousi, puristi Mirjamin kättä ja poistui huoneeseensa. Kuu oli vähitellen noussut taivaan laelle ja valaisi tarumaisesti pientä puutarhaa, johon torni loi synkän varjonsa. Ruusujen tuoksu oli voimakas. Mirjam nousi seisoalleen ja katseli ristiä. "Kuinka mahtava usko!
On monta luonnetta, joita vaan tarvitsee puhaltaa puhtaiksi ystävällisellä sanalla ja kas, kristalli on aivan kirkas alapuolelta; kun sitävastoin toiset, ruusujen peittäminä, ovat savivellistä, sitä paksumpia, samerampia ja siivottomampia, kuta syvemmäksi tullaan. "Ei, nyt olen minä väsynyt" lausui Emili illan tultua, "nyt lauletaan hiukan, siksi kunnes muori tulee ja naputtaa".
Päivän Sana
Muut Etsivät