Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
"Se nyt rupeaa kuulumaan jonkinmoiselta todellisuudelta, mutta kuitenkin tuntuu siitä puuttuwan wielä jotakin; muun muassa tuntuu minusta hywin kummalliselta teidän niin pikainen lähtönne miehenne luota", sanoin hänelle. "Enhän ole koko tätäkään aikaa ollut hänen luonaan", sanoi hän katkerasti. "Ette tätäkään aikaa!?" "En." "No kuinkas sitte?" "Hän meni." "Meni! mihin hän meni?"
Tauti on jo vienyt pari kolme meistä, mutta ei kaikkia samana päivänä; ja naapurimme Faberin poika, joka eilen oli terve, on tänään kuollut; toinen on sairastunut. Mitä minun tulee sanoa? Rutto on todella tullut ja rupeaa raivoamaan suurella julmuudella ja äkkipikaisuudella, semminkin nuorisossa. Sinä pyydät minua ja mestari Bartholomeusta etsimään turvaa sinun tykönäsi. Miksi minä pakenisin?
Hänenkin täytyi, otettuaan pullosta pienen "Silmänkääntäjän", myöntää: "elämään se rupeaa. Katsos vaan! elämään se rupeaa, mutta mikä on sallittu, se on sallittu". Niin oli sallittukin, että lapsen piti elää, mutta muutamien vuosien perästä täytyi Ison-Tiinan itsensä erota elämästä keskellä rakkainta tointansa, viinankeittoa, ennenkuin ehti kokiaisiakaan maistella.
Olkaa huoleti, herra, sanoi Planchet, ette tunne minua vielä; minä olen rohkea, kun siksi rupean, se on varma! se on aivan kuinka rupeaa; sitä paitsi olen pikardilainen. Siis se on päätetty, sanoi d'Artagnan, sinä annat tappaa itsesi ennemmin, kuin lähdet paikastasi. Kyllä, herra, en jätä mitään tekemättä, jolla vaan voin osoittaa olevani uskollinen herralleni.
Topraa, tupultti topraa, mutisi hän ja saapui kotihinsa. Siitä pitäen odottaa kellonsoittaja jouluaamuina suntion viittausta ennenkuin rupeaa papinkelloa soittamaan. Eikä niin muodoin olisi syy enää kellonsoittajan, jos niin tapahtuisikin, että jollekulle kohopälsiselle isännälle tapaturmasta papinkelloa soitettaisiin.
Puheeseen vastaamatta ilmoitti hän suoraan: »Vesikin jo rupeaa pannussa muikenemaan.» Silloin vasta Anna Liisa hoksasi tulitikkuasian ja siunasi: »Herra siunatkoon! Kun uneutin ne tulitikut ihan kokonaan!» Maija Liisa pyyhki nyt pankkoa, jotta poro pölisi ja Anna Liisa aivan hätäytyi eikä tiennyt mitä sanoa.
Missähän se lieneekään se tämänpäiväinen lehti? Eikö Reetta sitä jo ole ? HILMA. Kah, Onni! Hyvää päivää! En tiedä, mutta tännehän sillä on aina tapana se . ONNI. Mitä haet, kultaseni? HILMA. En mitään. HILMA. Kiitos! (Istuu ja rupeaa lukemaan.
Vaan nyt kun valtani annan toiselle, niin se valtani saaja muuttuu herrakseni, ja kun tämä on ensimäinen kerta elämässäni, niin tuntuu se kauppa ihan pahanmakuiselta. Enkä tiedä mikä aavistus se on, kun rupeaa tuntumaan niin pelottavalta se lähtö. Niistä herran käärmeellisen tuikeista silmistäkö minuun se arkuus jäi."
Ja Kieletär on myöskin sen arvostelevan aikakauskirjan nimi, jonka hän perustaa, silloin kun kirjallinen roska hänen mielestään rupeaa paisumaan yli äyräittensä. Se on myöskin hänen ainoa turvansa runoilijana. Sillä muuten hän näkee jo kaikki korkeimmatkin kirjalliset ja isänmaalliset ihanteensa toteutettuina Runebergissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät