Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Näin seisoi hän kauan, vaan viimein repäisi hän ikäänkuin raivoissaan rintataskunsa auki, jotta lastut ja tulitikut lensivät ympäri laattiaa. Hän kokosi niitä yksittäin, heitti ne tuleen ja huudahti itku äänessä: "Vaikkapa ijankaikkisesti minua kiroisit, äiti, en voi tehdä toisin". Sitten meni hän Gunnarin luo, silmät maahaan luotuina, ja häpeissään kuin märkä koira seisoi hän siinä.
Ajatteles, että huvissakin voi tulla väsyneeksi, niin, vieläpä väsyneemmäksi kuin työssä. Minä olen monta kertaa tehnyt sen havainnon. Rudolf nousi ylös. Hyvää yötä, äiti! Hyvää yötä, rakas Rudolf! Tulenko minä sytyttämään kynttiläsi? Oh, ei se ole tarpeellista! Minä voin kyllä itse löytää sekä kynttilän että tulitikut. Haukotellen lähti Rudolf peräkamarin viereiseen, makuusuojaansa.
Huomattuaan mahdottomaksi tottua pimeään ja nähdä, hän palasi kyökkiin neuvoa kysymään, mutta mummo oli jo mennyt sisälle eikä Henrik tahtonut mitenkään koputtaa siihen huoneeseen, missä Ingrid makasi. Hän huomasi lyhdyn, haki uunin reunukselta tulitikut, sytytti ja meni uudestaan ulos. Pieni vaja löytyi. Hakattuja halkoja ei ollut, vaan ainoastaan pitkiä rankoja.
Siellä kähnittiin ja laitettiin kahteen pekkaan, liotettiin suussa perhosperukkeita, soiteltiin rullaa, jolla oli ääni kuin kahvimyllyllä, hujauteltiin vapaa ja oltiin kai viimein valmiit, koska mylläri kuului sanovan: Nyt lähdetään ... onkos tupakat ja tulitikut mukana?
Eilen vielä sumu maita peitti, puut ol' paljaat, kadut kauppaa varten, lyhdyt tuikkivat kuin tulitikut, sähkölangat, yli kattoin käyvät, venyi velttoina kuin riippumatot rantamilla kesäsiirtoloiden mukavuuden, laiskuudenkin langat.
Mutta pappaa alkaa haukotuttaa ja hän ehdottaa mammalle, että mentäisiin maata. Sanotaan »hyvää yötä» ja ohjataan vieras yliskammariin, jossa hänelle on valmistettu vuode kahdesta höyhenpatjasta ja pantu kynttilä, tulitikut ja vesilasi tuolille pään pohjiin. Vieras jää yksin ja alkaa riisuutua. Sitä tehdessään hän avaa ikkunan ja nojautuu katsomaan ulos.
Kylmä talvinen ilma sieltä hohahti häntä vastaan. Hän siunasi säikähtyneenä ja kynttilä putosi hänen kädestään ja sammui. Verner, oletko täällä? hän huudahti. Ei kuulunut vastausta. Sano toki, sano! pyysi Ester. Pimeässä hän rupesi pelkäämään. Vihdoin hän löysi tulitikut miehensä kirjoituspöydältä ja sai valkean kynttilään. Hän lähestyi miehensä vuodetta. Se oli tyhjä.
Tupa oli niin kylmä, että Maija Liisan täytyi panna ylleen Antin parkkiturkki, ja semmoisessa puvussa teki hän nyt levettä. Väkisinkin siinä alkoi kiukuttaa. »No otappa ja sokaise ihmisen muisti sillä tavalla, että unohtaa tulitikut, joita lähti juuri hakemaan!» Pitkään aikaan ei voinut Anna Liisa vastata.
Sen kuultuaan Hetvi koetti esiliinansa taskua, oliko tulitikut mukana, ja kiirein askelin hän lähti lehmitarhaan suitsusavun laitamaan. Sinne Hetvin mukaan kiirehti ruustinnakin ja melkein huutaen sanoi: Etkö sinäkin, Kaarlo, tule tämän talon lehmiä katsomaan? Lähdenpä kylläkin, sanoi rovasti ja lähti pitkin askelin astumaan ruustinnan jälkeen.
Ropotti kiroili, kutristeli ja huusi kauhuissaan. Varsinkin kun tupakat kastuivat ja tulitikut. Paholainen! pökertyi hän ja koki niitä tupakoitansa taskusta pelastaa. Asia paheni: tupakkavehkeet joutuivat taskusta ilmiryöppyyn. Iivana... Tuota... Perkele! huusi pökertynyt mies Iivanalta apua. Mutta Iivana nauroi katketakseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät