Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Mutta se laski metsän taka, toiselle puolen järveä, eikä siitä ollut juuri mitään erinomaista sanottavaa. Vaan toiselta puolen nousi kuu ja sen, jos minkään, olisi tähän aikaan pitänyt sytyttämän runollisuuden tunteita papin povessa. Mutta hän ei tullut katsoneeksikaan sinnepäin. Se oli Mari, joka ensin huomasi kuun nousun.
Väki näyttää olevan vielä aivan raakaa ja mikä kummallinen akka lienee ollut tuo vieraskin. Olenhan kuitenkin täällä luonnon helmassa, kaukana kaupungin vilinästä, täällä Hämeen herttaisessa maakunnassa. Täällä runollisuuden maassa, jossa siintävät selät lainehtivat lehtojen lomissa. Käytän näitä mainioita maisemia hyväkseni, näitä, joille sieluni kauan on ikävöinyt.
"Tuo oli vaan taiteen viehätys," tokas André, "se oli uskontoa, puettuna runollisuuden muotohon. Mutt' uskonto sinänsä ja pelkästään, kuinka taivahan nimessä voi se tulla joko tai." "Sen lapsuudessas kumminkin kyllin kyllä näit." André seisahti. "Näinkö minä sen? missä sitten? "Isäs luona." "Tuost' uskonnosta minä olen unhoittanut ihan kaikki, paitse ainoan sen, että minä inhoksuin sitä.
Camilla ei voinut antaa nimeä Atalarikin tunteelle tämä tuskin sitä itsekään tiesi eikä hän koskaan tullut ajatelleeksi, miksi hän mielellään oli Atalarikin läheisyydessä, mielellään seurasi hänen ajatustensa ja mielikuvituksensa lentoa, joka oli aivan erilainen kuin muiden leikkitoverien, ja mielellään käveli vaieten hänen rinnallaan hämyhetkinä rauhallisissa puistoissa, missä Atalarik puhui hänelle unelmoivaa, mutta aina helposti käsitettävää kieltä, jonka runollisuuden, unelmoivan nuoruuden runollisuuden, hän niin täydellisesti käsitti ja tajusi.
Sen laidasta luen nimen »Capella», mutta nyt se ei enää tee sitä vaikutusta, minkä eilen. Värisen sisäistä ja ulkonaista kylmyyttä. Aivot ovat tyhjät, eilisistä kuvitteluista ja yöllisistä unelmista ei ole jälellä muuta kuin raaka aamutodellisuus. Kaikki runollisuuden tuoksu, sen eilinen valetuoksukin, on haihtunut.
Naisen sija on elämän kukkaistossa; hänen pitää levähtää, katsoa, vastaanottaa, nauttia ja riemuita kaikesta, mikä elämässä on ihanaa ja jaloa; hän ei koskaan saa askeltaa elämän työhuoneesen, jossa kovat kädet silmistään riuhtovat runollisuuden harson ja sydämestään kuolettavat kainouden kukkasen.
Hänellä on useimmiten jotakin vieraittensa huvitukseksi tarjona, soittoa eli runollisuuden lukemista, eli lipas kauniita piirroksia tahi kuvia täynnä ei suuria, mutta kyllin vaihtelevaisuuden ja keskustelu-aineiden synnyttämiseksi; ja kun siellä ei koskaan ole ahdinkoa, kuumuutta, kiirettä ja levottomuutta, niin siellä helposti voi syntyä ja jatkaantua yleinen keskustelu, ja hänen luotaan tullaan kotia oikein levähtäneenä ja virvoitettuna.
Silloin vasta on köyhyys onnettomuus, kun se hävittää kaiken aatteellisen elämän, kun se ryöstää elämältämme kaiken runollisuuden ja muuttaa sen kuivaksi proosaksi; mutta niin ei tapahtunut minun vanhemmilleni. Isäni rakasti virkaansa niinkuin maalari penseliänsä ja kuvanveistäjä talttaansa.
Ja vaikeata olikin näin syksy-suvella saada luonnosta kiini runollisuuden aihetta. Sillä kukat olivat enimmästään lakastuneet hra Santalainen ei tiennyt, että Mari aamulla oli metsäpolun ohelta poiminut mitä kauniimpia kukkasia ja linnut olivat jo aikoja sitten lakanneet laulamasta. Aurinko oli laskemaisillaan.
Hän tunsi hyvin eroituksen sisariensa ja itsensä välillä, laulun ja tanssin ja kaiken siinä piilevän runollisuuden, ja hyvyyden ja hyödyllisyyden ja lystikkäisyyden välillä. "Entäs minä mikäs minun nimeni sitten on?" kysyi Eugen, jota Lisbetin puhe huvitti. Lisbet kääntyi äkkiä ja katseli tutkivasti Eugenia. "Tage Klok", sanoi hän sitten päättävästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät