Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Silloin sieppasivat Jaakko ja Mari sirpit käsiinsä ja menivät vankan rukiinsa kimppuun ja alkoivat leikata; tyttönen tuli ja sitoi vankkoihin, raskaisin lyhteisin, mitä he saivat leikatuksi, ja pian oli halmeella pystyssä vankkoja kuhilaisia.
Kauppatuumistaan innostuneena jatkoi Larsson: Minä kirjoitan Tukholmaan: hollantilaisten täytyy toki kerran antaa vahingonkorvaus ryöstetyistä laivoistamme. Entiset talonpoikani antavat minulle tervansa ja rukiinsa velkakaupalla. Jos ei se menesty, niin minä vannehdin saaveja, sinä kiskot päreitä, poikani hakkaavat halkoja, ja tyttäreni kutovat sukkaa.
Malmfelt ei nähtävästi ollut täysin sulattanut herra Wallenbergin viime lausetta aamulla, ja häntä luonnollisestikin harmitti, ettei hänen rukiinsa ollut naapurin rukiin veroista. "Kuules, Wallenberg, sinä käytit eilen illalla väärää terminologiaa, puhuessasi *maahengestä*. Ymmärtääkseni maahenki on jokin yleinen maanviljelysharrastus, eikä chilesalpietaria." Herra Ruuth avusti Malmfeltia.
Itseensä tyytyväisinä kynivät he höyheniään, sivelevät sierainkarvojaan, puhdistelevat pukuaan ja haastelevat omista asioistaan, niinkuin ei maailmassa muita olisikaan ja niinkuin kaikki olisi vain heitä varten varattu... Heitä varten kyntää kartanon herra auki niittynsä ja kesantonurmikkonsa, heitä varten kylvää talonpoika rukiinsa, heitä ruokkiakseen lähtee kalastaja saaristossa silakan pyyntiin ja heidän tarpeitaan ajatellen virittää lintumies takamailla ansansa metsäpoluille.
Vanhukset näyttivät olevan oikein sydämensä pohjasta toisiinsa tyytyväisiä. Ukko tarjosi eukolleen kätensä tuolla epämukavalla taipalella, ja kun tuli hypätä rantaan, tarttui hän häntä vyötäisiin ja keikautti hänet voimakkaalla kädellä maihin. Eukko taas kiitti avusta iloisella päännyökkäyksellä, ja niin lähtivät he tallustelemaan torille tavatakseen sitä kauppiasta, jolle aikoivat rukiinsa myydä.
Ja oli rovastilla harmin paikka sekin, kun oli halla viime syksynä pannut hänen rukiinsa. Syy oli tietysti se, että suurin osa suota oli viljelemätön ja ojittamaton ja huokui kylmyyttä hänen saroilleen.
Tyytyväisenä hän nyt kantoikin jauhosäkkiä kotiansa kohden, tuumaillen matkalla itsekseen, että hän kyllä, "jos Jumala suo", ennättää Pertun päiväksi puida rukiinsa ja saada velkansa suoritetuksi, niinkuin puhe oli ollut; "ja sitte sitä taas saa olla huolettomana, kun on velaton mies", lisäsi hän puoliääneen.
Päivän Sana
Muut Etsivät