Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Mut käy vaan kansa kallis Es'isäis jälkiä, Ja muista: totuus aina Maan ompi perivä! kulje suoraa tietäs Ei hukkahan se vie Useinkin vaivain kautta Käy onneen oikotie. Jos kaikki, kaikki pettää, Ei petä Taivainen, Hän, kaikkivoipa, ohjaa Kohtalot kansojen, Kuin vesiojat johtaa Hän syömmet ruhtinain, Ja murtaa pahain juonet Saa voiton totuus vain.

Nuori sankari Syvästi koskettuna siihen virkkoi: "Parempi korkeutta, ruhtinain, On mulle maamme eestä taistella, Sen onnen sain, en muuta pyytänyt. Unistain olen uneksinut mäkin Oil kauniin Venäjälle uhrata Min siltä sain, mun vakaan sydämmeni."

Sen lausuttua seppeleensä karkean Samassa päästään päästelee, Ja irtauttaen olkiraipan vyöltänsä Rukoilemahan rupee taas: "Oi ruhtinain, vihas' heitä armosta Vähäksi hetkiseksi vaan, Ja suo mun nähdä lempeyden kasvosi Ja kiittäin sua kuuntua!" Noin rukouksen lämpimällä hengellä Hän armaansa oil kohdannut, Ja viipyy polvillaan, ei suulla rukoillen, Vaan rakkaudella silmänsä.

Alussa nauroivat ruhtinaat ja arvelivat: "Ruotsalaisupsierin rouva on vasta tullut Kremliin, kyllä keisari pian häneen kyllästyy." Mutta kun vuosi kului ja keisari yhä aina oli sama leppyinen mies, muuttuivat ruhtinain ajatukset ja he sanoivat: "Tuo rouva on Venäjän hyvä enkeli." Nyt tuli aika, jona Martta sai näyttää ansaitsevansa enkelin nimen. Pietari vaipui pitkälliseen tautiin.

Siks soios soitto armahampain aikain, uponnut kello ihmis-unelmain, sydänten syvyyksistä ilmi kaikain ihanteet hengen, runon ruhtinain; ei sinis kuollut mahti taiteen taikain, ei kunto maasta kuolemattomain, kuin kautta taivaan vauhtiansa virmaa Phoibos Apollon tuliorhit kirmaa.

Kas kuvaa vaimon tuon, jalo poikani, Kas mustan silmänsä tulenleimua, Ja otsan kupua tukan varjossa! Hän juuri äitisi esi-äiti oil, Suvusta ruhtinain, sekä syntynyt Vuorilla Grusian liki tähtiä. Hänellä poika oil. Tämä aikaiseen, Samoin kuin säkin, koistansa läksi pois, Samoin kuin säkin, vuosia viipyi hän, Ja yksin linnassaan eli äitinsä.

Millä innolla he täksi hetkeksi antautuiwat hillittömän huwin waltaan, sitä ei woi kertoa muuten kuin näkemällä sitä wiatonta iloa, jota nyt loisti heidän silmistään. Nuoret neidet, mitkä nyt oliwat kokoontuneet Anna Iwanownan salissa, oliwat Wenäjän korkeimmista suwuista. Ne oliwat ruhtinain, kreiwien, paronein ja korkeinten wirkamiesten tyttäriä ympäri Wenäjän, osittain Suomestakin.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät